kieltolaki päättyi 5.4.

Olisiko alkoholiaineiden kielto asetettava uudelleen? Terveyssyistä ym.

Kieltolaki tuli voimaan 1. päivä kesäkuuta vuonna 1919 ja se päättyi 5. huhtikuuta 1932 klo 10, jolloin ensimmäiset Oy Alkoholiliike Ab:n eli nykyisen Alkon myymälät avattiin. (asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta (Nro 29/1917)

Kieltolaki kuului Suomessa raittiusliikkeen tavoitteisiin jo 1800-luvun lopulla. Niinpä vuonna 1906 (31. lokakuuta) Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta hyväksyi yleisen kieltolain yksimielisesti. Lain tarkoituksena oli todellakin raitistaa suomalaiset. Tästä mainintoja oli jo 1600-luvun kirjoituksissa -viinanpoltto ja rähinöinti oli maan ongelma jo silloin.

Kieltolaki liittyi selkeästi yleiseen äänioikeuteen; Naisäänestäjät kannattivat kieltolakia miehiä enemmän; Kieltolaki oli ”naisten laki”.

Tutkimusten mukaan alkoholinkulutus nousi, rikollisuus lisääntyi ja raaistui. Suomessa pirtun salakuljettajista tuli kansan sankareita.  Viinan salakuljetuksesta ja myymisestä muodostui monelle tuottava bisnes, omaisuuksia käärittiin. Tässä ajatukseni poikkeavat huumemarkkinoille – missä toiminta ja voitot näköjään kasvavat kaiken aikaa. Samoin haitat terveydelle ja taloudelle.

Väkeviin siirtyminen ja spriin nauttiminen kieltolain aikana aiheutti monelle terveysongelmia. Mainittakoon, että kieltolain vuosina surmattiin virantoimituksessa yli 40 poliisia. Television 1960-luvun sarja Lahjomattomat kertoi vastaavasta Yhdysvalloissa vuosina 1920–1933, ja missä Eliot Ness, valtiovarainministeriön agentti, jahtasi viinatrokareita Chicagossa. Yhdysvaltain nykyisen järjestäytyneen rikollisuuden on katsottu saaneen alkunsa kieltolain takia.

Suuret viinintuottajamaat suhtautuivat Suomeen ja suomalaisiin tuotteisiin vihamielisesti kieltolain aikana. Esimerkiksi Portugali julisti suomalaisen paperin tuontikieltoon, ja Ranska asetti suomalaistuotteet boikottiin. Ajatukseni johtuvat Suomen itsenäistymiseen – Mannerheim kiersi Euroopassa hakemassa myötämielisyyttä Suomen tunnustamiselle itsenäisenä valtiona – mahtoi se olla vaikea reissu, kun eräät maat jopa meitä boikotoivat.

 

Viimein yleismaailmallinen talouspula – Suuri 1929 alkanut lama – aiheutti meilläkin valtiontalouden kiristymisen, minkä johdosta hallitus päätti luopua kieltolaista verotulojen menetysten ja lain jatkuvan rikkomisen vuoksi. Järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys. Vanhempi väki puhuikin vielä pitkään, että otetaanpa ”neuvoa-antavat”.

Niin,

paloviinan tuonti oli ollut kiellettyä Suomeen jo vuodesta 1811 ja kotipoltto vuodesta 1756. Kuten kieltolain aikaan, viinan salakuljetus työllisti Tullia myös koko silloisen 1800-luvun. Tuontikielto pysyi voimassa itsenäistymiseen saakka. Yhdysvalloissa vuosina 1920–1933 ja Norjassa vuosina 1916–1927 ja Islannissa vuosina 1915–1935. Suomi seuraa nykyisin eurooppalaisen unioniperheen tapoja ja lainsäädäntöä.

luithan aiemmat postaukseni? löydät ne teemakuvan perusteella.

Jätä kommentti

*