Moni muistaa ajan, jolloin suomalaiset yritykset siirsivät hanakasti tuotantoaan Kiinaan tai muihin ns. halpatuotannon maihin. Suomi menetti paljon työpaikkoja ja tänään koronaviruksen aikaan toimitukset Kiinasta takkuavat.

Tavoiteltiin voittoja, kaiketi säästöjäkin, kun hinnat odotetusti pysyisivät korkeina mutta tuotantokustannukset halpatyövoiman maissa olisivat maailmalla alaiset. Lieneekö näin käynyt?

Jopa tasavallan presidentti Halonen moitiskeli aikoinaan yrittäjiä tästä kiina-ilmiöksi nimitetystä toiminnasta, monen muun ammattilaisen ohella.

– Tottahan suomalaistenkin kuului olla mukana kehittyvillä (Kiinan) markkinoilla, mutta nyt vuonna 2020 koronaviruksen iskiessä on kiinalainen tuotanto osittain pysähdyksissä – varaosia ei toimiteta – muukin tuotanto on jumissa, joten suma seisoo Suomessakin ja kauppakamarimiehet ounastelevat laman iskevän – ainakin lyhytkestoisen taantuman.

Netistä poimin, että

Kiina-ilmiö on länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen Kiinaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin.

Yle kertoi 17.12.2004, että Kiinan talouden jyrkkä kasvu jatkui myös vuonna 2004, ja alhaiset työvoimakustannukset houkuttelivat edelleen teollisuustuotantoa pois teollisuusmaista.

ja että:

Teollisuuden ja talouden vetäjät eivät yleisesti pitäneet kehitystä mullistavana, kun taas länsimaiden teollisuustyöntekijöiden järjestöt olivat erittäin huolissaan.

sekä:

1990-luvun laman jälkeinen työpaikkojen kasvun kausi hiipui vuosituhannen alussa, ja vuosina 2002 – 2004 Suomesta hävisi noin 45 000 teollisuustyöpaikkaa.

postasin aiheesta pari vuotta sitten seuraavasti

linkki

ja sama linkki tekstimuotoisena: https://blogit.savonsanomat.fi/rauhallista-odotusta/tulli-lisaa-investointeja-ja-tyota/