kodin, koulun ja olympian esimerkki

Kiitokset seuroille ja kouluille

Olympiavoitot lämmittävät suomalaisia – ne on saatu kovalla työllä. Kansalaisten liikuntaharrastus alkaa kotoa ja koulu innostaa – monet lajien seurat tekevät ansiokasta työtä – liikunta on jokaisen asia. Mutta

Tarkenenko tunnin ”pakastimessa” – ulkona pakkasessa?

Kuiva käsi tarttuu metalliin kiinni – 30 asteen C pakkasessa. Esimerkiksi silmälasit ovat pakkasella kylmät. Pukeudun sään mukaan ja varaudun jopa yllätyksiin. Erään kerran työkaveri tarjosi kyydin pysäkille. Tämän vuoksi odottelin linja-autoa 34 asteen pakkasessa ehkäpä puolisen tuntia – oli hieman myöhässä. Paleli jo hieman, mutta ajattelin, että pääsen kohta lämpimään autoon. Auton lämmityslaite oli särkynyt, joten jouduin istumaan puolisen tuntia ”pakastimessa” – pakastuskytkin päällä! – oli tosi kylmä,

(Pakastin on vaarallinen; jutussa ”pakastimella” tarkoitan ulkona olemista pakkasella – Jokainen tietää, että oikeassa pakastimessa loppuu ilma jos sinne menisi – kukaan ei tietenkään mene; lisäys.)

Teemakuvassa

pohdiskelen muutamia liikunnallisia taitoja ja jaksamista – suomalainen tarvitsee toki monia muitakin taitoja, vaikkapa pyöräily 30 km, ajaa mopolla 50km, suunnistaa marjamaalle 15 km, jääkiekko, golf tai pesäpallo sekä jalkapallo ovat hyviä lajeja mitkä olisi osattava … (tietokoneet, pelit, lukeminen, elokuvat, tanssi, kännykät ilman muuta … mutta niistä toiste).

Koulun eräs tehtävä on esitellä keskeisimmät liikuntamuodot – niitä on runsaasti mistä valita! Havaitsin erään koululaisen kirjoituksen Savon Sanomissa, missä hän teini-ikäisenä pohti liikuntatuntien sisältöä, ja tahtoi hiihdon pois lajivalikoimasta – hän suosisi talvilajeista luistelua. Eräs ongelma tietenkin on, että liikunnassa on saatava hiki pintaan – ja – oltava hieman voimaa jaksaa esimerkiksi hiihtää. Voima ja kestävyys toisaalta saavutetaan vain tekemällä työtä – siis liikkumalla.

Valinnanvapaus ja pikku kannustin

Eräs tv-elokuva kertoi äskettäin siitä kun isovanhemmat kutsuttiin kaitsemaan perheen lapsia työmatkan ajaksi. Isovanhempien tyyli oli hieman vanhahtava ja ankarahko – syödä piti kaikkea ruokaa jne. Komediallinen näkökulma elokuvassa oli, mutta: lapsen parhaaksi on vanhempien tehtävä valintoja;

keskimäärin valinnat onnistuvat jokaiselta, mutta joskus napostelu lihottaa, syömättömyys riuduttaa, unettomuus väsyttää – jolloin vanhemmat, koulu, seurat jne. opastavat ”oikealle” tielle.

Olympiavoitot ovat mukavia, mutta arjen olympialaisissa jokainen osallistuu päivittäin – valmentajan valinta ratkaisee lopputuloksen – sen, kuinka pitkälle jaksaa ja pääsee.

 

Jätä kommentti

*