Merkillisiä nämä talouden kehitykseen vaikuttavat tekijät. Taloushistoria mainitsee Korean kriisin eräänä talouskasvun ajankohtana. Korean sota käytiin vuosina 1950–1953. Sodalla on netin mukaan myös unohdetun sodan nimi, koska siitä on puhuttu vähemmän kuin sitä seuranneesta Vietnamin sodasta. Tämä oli jo televisiosotaa, kun uutiset toivat tiedot olohuoneen nurkkaan lähes jokaiseen kotiin television yleistyessä. Sota sai aikaan taloudellista toimeliaisuutta. Ilmeisesti Ukrainan kriisillä on sama vaikutus maailmalla? Kaikki varautuvat ja tavaroita valmistetaan lisää, tai uusia.
Korean sota oli YKn valtuuttama. Sotijana kansojen puolesta Pohjois-Koreaa vastaan oli Yhdysvallat. Pohjois-Korea (kommunistit) hyökkäsivät Etelä-Koreaan ja siitä se sitten alkoi, ja silloinen Kiina tuki pohjoista osapuolta.
Netissä kerrotaan, että Yhdistyneiden kansakuntien asettuminen Pohjois-Koreaa vastaan Etelä-Korean tueksi perustui Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklaan ja turvallisuusneuvoston päätökseen. Silloinen Neuvostoliitto (neuvosto-Venäjä kuten usein kirjoitetaan), boikotoi turvallisuusneuvoston istuntoja sen vuoksi, ettei Kiinan kansantasavallan asemaa ollut tunnustettu YK:ssa.
Eräiden mielestä jo tuolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät epäsuoraa sotaa jonkin muun maan alueella. Tämä entisen Neuvostoliiton kommunistien ja Yhdysvaltojen markkinatalouden keskeinen mittely tosiaankin on kiertänyt pitkin maailmaa, mantereelta toiselle. Ilmeisesti tilanne jatkuu nyt Venäjän toimesta, vaikka toimijat ovatkin erit? Ehkä sittenkin on kysymyksessä demokratian puolustus epädemokratiaa vastaan. No, onhan tietysti unioni mainittu ja sotilasliitot, joten tuttuja osatekijöitä pelissä on.
Taloudellinen toimeliaisuus virisi, koska Korean sota loi laajenneen sodanuhkan ja sodan pelon. Jo sotaan varautuminen lisäsi taloudellista toimeliaisuutta ja sai aikaan laman sijaan korkeasuhdanteen. Netissä ilmiö tunnetaan Korean suhdanteen tai Korean konjunktuurin nimellä.
Tuo konjunktuuri taitaa tulla tähtitieteestä; konjunktio sanakirjan mukaan: kahden taivaankappaleen osuminen samalle meridiaanille. Ja meridiaani: taivaannapojen ja havaintopaikan zeniitin kautta kulkeva isoympyrä. .. Jätetään nämä sanojen selitykset sikseen, kun tulee selityksessä aina uutta selitettävää. Konjunktio on tietenkin kieliopissa: lauseita ja lauseenjäseniä yhdistävä partikkeli, sidesana (esim. ja, tai, että), mikä onkin jo tutumpaa. Eli että: kenties myös korkeasuhdanne on odotettavissa!
Jos nousukausi ei suoranaisesti puhkea heti, ounasteltavissa on, että nousukausi koittaa myös pommitusten jälkeen raunioita raivattaessa ja rakennettaessa, vaikka sitä ei uskoisikaan. Muistan kouluajoilta, että bruttokansantuotetta lisäsi esimerkiksi rikotun marketinikkunan korjaaminen. Laskentakaavat saattavat olla entisensä, joten uuden rakentaminen menetettyjen tilalle lisännee sekin toimeliaisuutta? Toivoa tietenkin sopii, että raunioitten sijaan jatkaisimme tikapuitten korottamista eikä tekemällä nykymittaiset askelmat uudelleen. Että järki voittaisi jälleen.
