Kuinka Suomen hyvinvointiyhteiskunnan käy?

Eduskuntavaalien 2019 jälkeen mukana ovat olleet nykyisessä hallituksessa oikeastaan hyvinvointivaltion rakentajat. – Eikös vain, että punamultayhteistyö kohensi suomalaista yhteiskuntaa ilmeisesti enemmän kuin muut hallituskoalitiot, saanee noin sanoa ja heittää ajatuksen kehiin. (PunaMulta tarkoittaa siis sosiaalidemokraattien ja maalaisliitto-keskustapuolueen yhteistyötä eri vuosikymmenillä itsenäisyytemme aikana.)

Yhdessähän se kaikki on tietenkin tehty, myös sodat käyty, mutta aatesuunta lienee oikean suuntainen. Hyvinvointiyhteiskunnalla kaiketi on tarkoitettu perimältään ruotsalaisen kansankodin kaltaista olotilaa. Oliko sanonta Suomessa aiemmin hyvinvointivaltio, mitä muutettiin tuon yhteiskunnan suuntaan, vai toisinpäin, pohditaan toiste.

Kuinka olisi käynyt, jos tuota kansankoti-käsitettä olisi viljelty Suomessa jo silloin kun ajatus pulpahti pintaan Ruotsissa? Olisimmeko välttyneet kansalaissodalta? ja muiltakin sodilta, ja olisimmeko yhtä vauraita kuin Ruotsi on noina aikoina ollut? Niin, pari poimintaa Wikipediasta tästä kansankodista.

Kansankoti Ruotsissa poliittisena käsitteenä

Ruotsissa kysymyksessä oli aikoinaan 1800-luvulla kansankoti, Folkhem. Alkujaan ”Kansankoti tarkoitti rakennusta, jossa köyhälistöllä oli edulliseen hintaan mahdollisuus saada tietoa yhteiskunnasta lukemalla kirjoja ja lehtiä. Kansankoteja oli Pohjoismaiden suurissa kaupungeissa 1800-luvun loppupuolella. Suomen ensimmäisen kansankodin perusti Helsinkiin vuonna 1889 Alli Trygg-Helenius, kerrotaan  Wikipediassa.

Samalla kansankotisivulla kerrotaan, että käsitettä käyttivät Ruotsin konservatiivit. Viittasin edellä kansalaissotaan, missä konservatiiveja olivat valkoiset. Noina aikoina konservatiivit ottivat Folkhem-käsitteen käyttöön poliittisena käsitteenä ja kielikuvana.

Tällä toiminnalla pyrittiin säilyttämään yhteiskuntarauhaa työväenliikkeen demokratisoimisvaatimusten torjumiseksi, kerrotaan  Wikipediassa, ja viitteenä on Jussi Kurunmäki: The Nordic Welfare State – Historical Foundations and Future Challenges

 

Ruotsin sosiaalidemokraattinen merkitys Wikipedian mukaan on:

” 1920-luvulla Ruotsin pääministeri Per Albin Hansson otti kansankoti-käsitteen käyttöön toisen sisältöisenä. Kuuluisassa puheessaan vuonna 1928 Hansson ilmaisi sosiaalidemokraattien näkemyksen yhteiskunnasta:

”Hyvässä kodissa ei ole etuoikeutettuja eikä syrjäytettyjä perheenjäseniä, ei lellikkejä eikä kaltoinkohdeltujakaan. Siellä kukaan ei katso toiseen ylhäältä alaspäin, siellä kukaan ei yritä tavoitella itselleen etua toisten kustannuksella, vahva ei polje jalkoihinsa eikä ryöstä heikkoa. Hyvässä kodissa vallitsevat tasa-arvoisuus, toisista huolehtiminen, yhteistyö, avuliaisuus.” Viitteenä on  Berggren, Henrik: Edessä ihana tulevaisuus – Olof Palme ja kansankoti. Otava, 2010.

Pro gradu -tutkielma Martta Lindström Kirjallisuus Itä-Suomen yliopisto 2021:

Kansankoti – valhetta ja propagandaa? Hyvinvointiyhteiskunnan murros ruotsalaisessa rikoskirjallisuudessa. Rikoskirjallisuus hyvinvointiyhteiskunnan kuvaajana … Tutkimus on tuore, loppuvuodelta 2021.

• • • Rikoskirjallisuuden esittämässä Ruotsissa on  tapahtunut muutosta melkein 40 vuoden ajanjaksolla.
    • Hyvinvointiyhteiskunnan tarkoitukset ovat kuitenkin hyvät ja erityisesti Sjöwall–Wahlöön romaaneissa tuodaan esiin se, että päättäjillä on erilainen kuva yhteiskunnasta kuin tavallisilla kansalaisilla.
    • Tutkimusaineisto tuo esiin sen, että hyvinvointiin tähtäävä yhteiskunta on polarisoitunut: toisaalta asukkailla on paremmat mahdollisuudet sivistykseen ja terveyteen, mutta toisaalta väestö eriarvoistuu ja rikollisuus normalisoituu osaksi yhteiskuntaa.

Ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta pyrkii ideaaliin ja osittain onkin saavuttanut parannuksia, mutta samalla se on rapautunut.

Mitäpä kirjallisuudesta siis olisi sanottava? Siinä fiktio sekoittuu todellisuuteen, ja on rikollista. Erittäin mielenkiintoinen näkökulma, koska jo kuningas otti seikan puheeksi takavuosina; hän havainnoi, että ruotsalaisesta yhteiskunnasta saa rikollisen kuvan koska kirjailijat leikkivät ajatuksilla liikaa (sanamuodot ovat tässä omastapäästä, ja alkuperäisen tekstin löytää jostakin).  Onhan näitä televisiossakin paria poliisisarjaa, jotka tutkimuksessakin mainitaan.

Täytyypä pohtia tuota Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa,

paljon tuota sote-rahaakin on taloudessa liikkeellä, ja politiikasta äänestetään aluevaaleissa.

Mielenkiintoista!