kuoleman kulttuurit Suomessa

Tästä aiheesta löytyi kirja alennusmyynnistä.

Havaitsin teoksen jo uutuudeltaan (kun se maksoi peräti 34 euroa). Kun meistä aika jättää, mitä sanontaa vanhat ihmiset nuoruudessani viljelivät, kohtaa kuolema.

Mutta,

määritelmä onkin monitahoinen, niinhän se tapahtumakin on. Kuolema on myös sosiaalinen, fyysisyyden ohella, ja yhteiskunnallinenkin. Taitaa nykymääritelmä olla se, että aivotoiminta loppuu.

Kuolema on lopullinen kuitenkin sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa mielessä vasta sitten, kun yhteisö unohtaa henkilön – toisilla siis toisia nopeammin – joitakuita muistellaan tai heidät tiedetään vuosituhansien jälkeenkin, joten heidän elämänsä tavallaan jatkuu, kun heistä tehdään väitöskirjoja sun muuta tutkimusta – tai perustetaan uskonto.

Kuoleman kulttuurit Suomessa -kirjan takaliepeessä tiivistetään, että

Kuolema on paitsi fyysinen tapahtuma myös sosiaalinen, kulttuurinen ja filosofinen ilmiö.

 

Kellokeskiviikosta sananen

Luterilaiset soittavat vainajan kunniaksi sielunkelloja ja kirkon kellot kumajavat juhlallisesti myös vainajaa hautaan saatettaessa.

Nuo muistokellojen soitot alkavat lapsuuteni kotipitäjässäni naiselle pienellä kellolla ja miehelle isolla kellolla. Kysyin pitkään jo muualla asuneena viimeisimmissä hautajaisissa käydessäni, että onko näin nykyisinkin (kellojen soitto kun on sähköistetty), ja kuulemma vieläkin tapa on sama.

Niin,

vanhan kansan nimitys piinaviikon tai hiljaisen viikon keskiviikolle on ollut kellokeskiviikko. Wikipedian mukaan silloin on laitettu lehmille kello kaulaan – ehkä eteläisemmässä Suomessa. Lapsuudestani een nimitystä muista Savon seudulta, mutta mene ja tiedä. Jotta lehmä tottuisi kelloon, se saatettiin kyllä laittaa sen kaulaan jo navetassa pitoaikaan, ennen väljänmehtään laittoa, laitumelle päästöä.

Kreikkalaiskatolilaisilla näyttää olleen tapa,

minkä mukaan pääsiäisviikon  tiistaita ja keskiviikkoa kutsutaan sulhaspäiviksi tai yljänpäiviksi. Sulhaspiirakoista muistan kuulleeni, ja niitä kaupasta ostaneenikin, joten, liittynevätkö tavat toisiinsa? Onko pääsiäisviikolla käyty naimakaupoilla ja kosimassa?

Jätä kommentti

*