Lentävä kalakukko

Kuopio esiintyi mukavasti vanhoissa elokuvissa pääsiäisen aikaan; Erämaassa oli viitta Kuopioon Pekka ja Pätkä Suetsilla ja tuore aviopari teki häämatkan Kuopioon Vaimoke -elokuvassa. Suuren maailman tyyliä kummassakin humoristisessa elokuvassa. Mustavalkoisia olivat Kakkosella alkupään elokuvat ja vaihtuivat sitten värillisiin ja uudempiin, oikeinhyvä katsaus.

Pääsiäisenä ajatukset johtuvat ikuiseen elämään, mitä jo ammoin egyptiläiset tavoittelivat muumioimalla vainajat ja rakentamalla pyramideja sekä sen jälkeisinä vuosisatoina hautakammioita.

Muumio-elokuvia taisi olla parikin pääsiäisenä – tuttuja nekin jo takavuosilta. Aarteet on haudoista ryöstetty, eräistä tutkijain mukaan jo hetikohta hautauksen jälkeen. Tutankhamonin hauta oli säilynyt kaiketi vain osittain ryöstettynä. Tämän ansiosta maailmalle levisi käsitys entisajan loistosta.

Yle uutisoi myös viikinkien hautalöydöistä – vainajat olivat veneissä höyhenpatjoilla. Uutinen kertoi tästä faraoiden muumioita paljon myöhemmästä ajasta, että

”Vuosisatoihin mahtui kolme rautakauden ajanjaksoa: kansainvaellusaika 375–550, merovingiaika 550–800 ja viikinkiaika 800–1050. Hautaesineet olivat alusta asti runsaat ja näyttävät. Ne myös heijastivat uskoa elämän jatkumiseen tuonpuoleisessa.”

Lainauksesta voi päätellä, että tuo Egyptissä aikoinaan vallinnut ikuisen elämän ajatusmaailma ja hautaamiskulttuuri oli kulkeutunut myös Skandinaviaan tavalla tai toisella. Elokuvissa on pätkiä joissa viikinkien hautavene sytytettiin järvellä palamaan ampumalla siihen palava nuoli.

 

Olisi se ollut metkaa jos myös juutalaiset olisivat olleet polttohautauksen kannalla. – Nykyisin suomalaisetkin suosivat jo polttohautausta, kerrottiin uutisissa äskettäin. – Pulpahti nimittäin mieleeni pääsiäisen juhlien lomassa seikka, että kuinkahan ylösnousemus olisi toiminut, jos vainajaksi todetun ruumis olisikin ehditty polttohautaamaan?

Millainen olisi pääsiäisen keskeisin ylösnousemustarina tuolta osin? Olisiko tarina tuostaan muuttunut, tuskinpa, mutta tuhkauurnan osalta ehkä ja käärinliinojen – taikka sitten niin, että kulttuurissa tärkeimmän pääsiäisjuhlan vuoksi polttohautausta olisi saatettu siirtää ja tilanne olisikin ollut sama kuin säilyneessä tarinassa.

 

Muumiot saivat tavoittelemansa ikuisen elämän – heistä puhutaan vieläkin tuhansien vuosien jälkeen – aivan samoin kuin mainitsemistani toisistakin tapauksista. On se niin erikoista.

Kuinka sitten tuonpuoleisen ajan ikuinen elämä ja taivasosuus ovat kehittyneet muinaisten muumioitten tapauksissa, tai viikingeillä, sitä emme oikeastaan voi tietää. Siitä kuitenkin puhutaan ja kirkonmeiningit pidetään säännöllisesti. Muinaiset egyptiläisetkin huolehtivat siitä että palvelukset ja uhrit toimitetaan säännöllisesti ja ajallaan. Kulttuurit kuukahtivat kun palvelukset jäivät unholaan.

On oikeastaan lohdullista, että palvelukset toimitetaan vaikkapa edes virtuaalisesti etänä.

 

Vanhoissa elokuvissa, ja Suomen rautateillä, kiisi aikoinaan tuo lentävä kalakukko -niminen pikajunavuoro. Tietenkin Savon radalla. Tuon ajan ihmeistä on myös saman niminen ralli … kuten elokuvissa yleensäkin on teemasävelmä.

 

JK: Lehdessä oli äskettäin artikkeli viikinkien sotaretkistä eteläiseen Eurooppaan.

Viikingit jättivät suomalaiset rauhaan. Syytä ei tiedetä.

Mielestäni syitä on oikeastaan kolme: menomatkalla suomalaiset olivat matkan alkupäässä, paluumatkalla saalista oli jo niin runsaasti, että suomalaiset saattoi sivuuttaa, ja kolmanneksi: on maamme köyhä ja siksi jää, eli suomalaisilla heimoilla oli vähänlaisen ryöstettävää. Kerrotaan tarinoissa myös suomalaisten linnaleireistä ja -vuorista, joten matkaväsymyksen vallitessa ei kannattanut yrittää.

 

Jätä kommentti

*