Liikaa asuntovelkaa markkinoilla?

hintakupliako

Asuntojen hintojen nousuun vaikuttaa mitä ilmeisimmin pankkien ylisuuri asuntojen lainoittaminen. Nousu muistuttaa inflaatiota erehdyttävästi.

Nettisilmittely kertoo, että hintojen nousu on osittain paikkakuntiin sidottu. Esimerkiksi Yle selvitteli hintoja postinumeroalueittain. Pankkisektorilla on korostettu kuplattomuutta ja juuri tätä paikallisuutta – hinnat nousevat näköjään erityisesti pääkaupunkiseudulla – myös tonttien hinnoissa on merkittävä nousu.

Mielenkiintoista tarinaa löytyy myös Tilastokeskuksen sivustolta. Äkillinen hintatason nousu on näköjään tosin vielä kaukana, jos sitä mittaa sillä mitä 30 vuotta sitten ennen pörssiromahdusta – tai ns. kulutuskuplan puhkeamista tapahtui – mistä 1990-luvun syvä lama ja rakennemuutosten sarja sai alkunsa. …

Velan määrä on kapeilla markkinoilla hintoja nostava – kun rahan määrä kasvaa mutta myytävä kanta ei – hinnat nousevat – mutta velkamäärä vaikuttaa myös veloista selviämiseen. Muistammehan että esimerkiksi asuntovelkakupla johti Yhdysvalloissa 2008 alkaneeseen kansainväliseen lamaan. Toki lamaan oikeastaan johti se, että maksukyvyttömille myönnetyt lainat paketoitiin muiden rahoitusinstrumenttien joukkoon ja niitä ostettiin pitkin maailmaa ja paperit laukesivat sitten aikanaan ostajan käsiin ja raha loppui markkinoilta, ja … ja suuren laman aikaan meni vasaran alle isojakin taloja kun käyttörahaa ei ollut pikkuvelkojen maksuun …

Pari poimintaa tilastoista:

”Asuntojen hintakehitys on viimeisen 40 vuoden aikana vaihdellut suuresti. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen aikaan vuoden 1988 viimeisellä neljänneksellä hinnat nousivat yli 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti 1990-luvun alkupuolen lamakauden aikana asuntojen hinnat laskivat jopa 20 prosenttia edellisvuodesta. [1]

2017 osalta

”Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 0,3 prosenttia helmikuusta maaliskuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,3 prosenttia, kun taas ne nousivat muualla maassa 0,9 prosenttia. Vuoden 2016 maaliskuuhun verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,6 prosenttia ja muualla Suomessa pysyivät lähes ennallaan. [2]

”Asuntovelallisilla oli vuonna 2016 velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 279 prosenttia sekä yhden aikuisen asuntokunnilla, 256 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa, mikä oli 1,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. [3]

Suomen virallinen tilasto (SVT): Osakeasuntojen hinnat [verkkojulkaisu].

ISSN=2323-878X. joulukuu 2017, 3. Asuntojen hintojen ja ansiotason muutokset . Helsinki:

[3] TilastokeskusSuomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].

 

Jätä kommentti

*