Suomalaisen pääoman pakeneminen kaukomaihin, etten sanoisi veroparatiiseihin, ja investointivaje ovat puhuttaneet jo pitkään.

Seppo Kononen pohtii 1.9.2015 NIMELLÄ -kolumnissaan mm. maataloustuotteitten halpuutusta. Jo suuren laman aikaan (siis 1930-luvulla) todettiin Yhdysvalloissa, että ainoat tuotteet joiden hinta käyttäytyi markkinamekanismin mukaisesti olivat maataloustuotteet.

Teollisuustuotantoa supistetaan, jotta hinta pysyy vakaana (korkealla) ennen kuin hintaa alennetaan. Maataloustuotteissa tarjoajia oli paljon, joten hinnat alenivat.

Varsinaisesti hoksasin liikemies ja kansanedustaja Harkimon blogin, mikä lienee sama kuin sunnuntaina Savon Sanomissa julkaistu kolumni, Suomi on jo pysähtynyt.

Kirjoituksessaan liikemies ym. Harkimo lobbaa pääomapiirien tapaan vahvasti ay-liikettä vastaan. Onhan se jotain sellaista, mikä toiminnallaan on edistänyt pienipalkkaisten ja palkansaajien osallistumista oikeudenmukaiseen tulonjakoon, jotta ”kaikki” ei keskittyisi liikemiesten taskuun. Työajoissa on edistytty, eläkettäkin siirretään sivuun jne. Tuskinpa patruunat näitä ”vapaaehtoisesti” olisivat suostuneet maksamaan, siis ilman ay-liikettä?

Jos kohta,
pääoma on jo pitkään ollut vain noin 1 – 2 % väestönosan hallussa, kun todella köyhiäkin maailmalla on miljardeja. Keskittymistä ja vapaan kilpailun ideologiaa usein edistetään Laissez-faire -käsitteen puitteissa, missä politikkojen ei pitäisi sotkeutua markkinoiden asioihin, vaan yritysmaailman olisi annettava vapaasti puuhailla mitä tohtivat. (Pankkitukien ym. langetessa kuitenkin pääasiassa valtion ja veronmaksajien kustannettavaksi, siinä missä markkinoilta on jo ostettu tuotteita – halpoja tai miten – mutta maksaen niistä markkinamekanismin kuluja lamavuosina – aina toistuvasti uudelleen).

Voineekin sanoa, että liikemiehet ovat ajaneet Suomen karille! ei palkansaaja, jotka tekevät sitä mitä liikemiehet teettävät. Pohdinta jatkuu lähemmin lähiaikoina. Liikemiehet pysäyttivät Suomen!

Sinänsä: jos kellä olisi varaa, ja aihetta lobbarin palkkaamiseen, varmaankin sellaiseksi kannattaisi valita liikemies Harkimon kaltainen henkilö … (laitan tämän kirjoituksen loppuun)

Tämän kuvan esittely on toisaalla blogeissani. Se kuvaa STK:n teettämän tutkimuksen tuloksia 1980-luvulla. Työehtosopimusjärjestelmät 18 maassa.
100 % -akselilla on järjestäytymisaste ja vaaka-akselilla on neuvottelujen käyntitaso. Jo pitkään on pääomapiireissä tahdottu, että keskusjärjestöistä luovuttaisiin ja palkkaneuvottelut käydään vain paikallistasolla – työnantajan lakimiehet ja taustatahot vs. yksittäinen työntekijä.
Pohdinta jatkuu lähemmin lähiaikoina.