Tanskassa juhlitaan kuningattaren 50-vuotista hallitsijataivalta. Wikipedian mukaan Margareeta nousi Euroopan vanhimman monarkian valtaistuimelle 14. tammikuuta 1972 isänsä kuningas Fredrik IX:n kuoltua. Margareeta on toinen hallitseva kuningatar Tanskassa, Margareeta II (Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid, s. 16. huhtikuuta 1940 Kööpenhamina). Valtaistuimelle noustessaan hänestä tuli ensimmäinen Tanskan naispuolinen hallitsija sitten Kalmarin unionia 1388–1412 hallinneen Margareeta I:n. Tanskan hallitsijana Margareeta kuuluu Tanskan kansankirkkoon. Hänet konfirmoitiin vuonna 1955. Margareetaa pidetään yhtenä Euroopan moderneimmista hallitsijoista.
Kuinkahan asiat olisivat, jos aikoinaan vallinnut Kalmarin unioni olisi edelleen voimissaan? Tai jos unioni perustettaisiin uudelleen? Wikipediassa kerrotaan toisaalla, että uutta Kalmarin unionia ehdotti Ruotsissa vuonna 2009 historiantutkija Gunnar Wetterberg – oikeastaan Pohjolan liittovaltion perustamista monin synergiaeduin. Kansalaisia olisi ollut 25 miljoonaa ja talous olisi vahvempi kuin Venäjän. Jo tuota aiemmin oli vuonna 2006 lahtelainen apulaispoliisipäällikkö Aimo Ojanen tuumaillut samaa ja ehdotellut pääkaupungiksi Maarianhaminaa.
Kalmarin unioni syntyi, kun Tanskan ja Norjan kuningatar Margareeta I valittiin vuonna 1389 Ruotsin hallitsijaksi. Unioni oli tanskalaisvetoinen, personaaliunioni aiheutti lopulta ristiriitoja, sillä Ruotsi oli politiikassaan kiinnostunut idästä, kun Tanskaa kiinnosti etelän hansaliitto. Hansaliitto hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200 – 1400-luvuilla. Lainauksessa kerrotaan, että 1300-luvun alkupuolella Hansaliitto oli myös puolustusliitto ja se tiivistyi vuosisadan puolivälissä Lyypekin vapaakaupungin johtamaksi suurvallaksi.
Liitolla ei ollut varsinaisia jäsenlistoja, ei perustuslakia eikä tiukkaa organisaatiota, ei yhteistä taloutta tai virkamiehiä. Mainitusta vuodesta alkaen Hansan päätökset tehtiin hansapäivillä yksinkertaista enemmistöä seuraten. Viimeisille hansapäiville 1669 osallistui yhdeksän jäsentä, ja vain kolme (Lyypekki, Hampuri ja Bremen) pysyi jäseninä lopulliseen purkautumiseen (1862) asti. … Ruotsin keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia.
Hansa välitti pohjoiseen eurooppalaisia vaikutteita, kieltä, kirjallisuutta ja muotia. Jotenkin näistä lainauksista ja sanonnoista tulee mieleen nykyinen unioni, mutta sekään ei taida kovinkaan paljon lisätä aikoinaan puhuttua turvallisuutta Suomessa? ja oletettavasti purkautuu aikanaan …
