Loppu kuiville kesille – lumet talteen

Metsien ja peltojen VESITALOUS on noussut puheisiin.

Toissa kesänä  pellot tulvivat ja helteisenä viime kesänä karikoituivat. Kuivana kesänä tarvitaan hidas sulamisvesien johtuminen mereen – eli metsä- ja pelto-ojiin sekä jokiin on rakennettava padot kastelukanavien tapaan. Latvavesille tarvitaan myös vesivarastoja – eräänlaiset vesitornit, joista vesi valuu kuivana kautena metsä- ja pelto-ojiin – metsiin ja tihkumalla pelloille.

Tiedämme, että tavallisesti metsän vesitalous suunnitellaan hakkuiden ja muiden metsänhoitotöiden toteutuksen yhteydessä. Tarvitaan rakentaa jokaiselle metsälle ja pellolle ojien sulkupadot. Ne yhdistetään kaukovalvontaan. Tällöin kosteuden säätö ohjataan tietokoneiden tai robottien välityksellä. Saloilla ja pelloilla anturien sähkö saadaan aurinkoenergiasta.

MILJARDIHANKE toteutetaan nopealla aikataululla metsien ja peltojen hiilinieluhankkeen suunnittelun yhteydessä.

Koska suometsien ojituksessa käytetään sekä avo-ojia että salaojia, sulkuja ja vesialtaita tarvitaan useita eri malleja, sekä avo-ojaan että salaojaan sopivia.

Perinteisesti ojat on kaivettu ojitusalueelle kuivatusojina eli sarkaojina ja alueelta pois johtavina ”viemäriojina”, jotka halkovat aluetta kokoojaojana. Sarkaojia ympäröi aluetta kiertävä niskaoja, valtaoja taas siirtää veden pois alueelta.  Alan ammattilaisen asia on saada valtaojiin helteellä hitaasti tyhjenevät altaat, jotka täyttyvät sateella nopeasti. Tietokone ohjaa prosessia kunkin kuivatusalueen osalta keskitetysti.

Historiallisesti jokia ja järviä kuivatettiin Suomessa jo 1800-luvulla, mutta varsinainen metsäojittaminen alkoi vasta 1850-luvun paikkeilla. Valtion tukemaa metsäojitusta on toteutettu 1900-luvun alusta. Kun aikanaan rahoitettiin ojien kaivamista jotta metsän tuotto saatiin moninkertaistettua, nyt rahoitettaisiin kastelun hienosäätö – automaatio.

TIHKUKASTELU on esimerkiksi mansikanviljelyssä yleisesti käytetty sadetinjärjestelmä.

Menetelmässä vesi siirretään suoraan kasvin juuristoon tippa kerrallaan. Tämä saadaan kuivana kesänä aikaan kastelualtaan (järvi yläjuoksulla) ja kuivatusojien patojen ja sulkujen avulla. Allas on eräänlainen kuntien keskustassa sijainneen vesitornin kaltainen, mistä vesi valuu omalla painollaan alas. Tarvittaessa on käytettävä sähköpumppuja veden nostamiseen kuiville alueille. Maa tihkusuodattimien läheisyydessä pysyy koko ajan kosteana, kun loput viljelmästä tai muutoinkin kosteasta metsäalasta jää kuivaksi.

Tätä kannattaa pohtia lisää.

Tietokonejärjestelmä ja tietoverkosto maksaa, mutta kustannuksia kertyy myös kauko-ohjattavista suluista metsä- ja pelto-ojiin. Tämä tietää uutta työtä kotimaahan mitä erilaisimmille yrityksille.

Tästä saadaan erinomainen vientituote

ajatellaanpa vaikka sitä että Sahara vallattaisiin takaisin kasvumaaksi aari ja hehtaari kerrallaan rannikolta alkaen – tai asutusalueen läheiset puuttomat alueet – lukuisat miljardit siinä pyörisivät, mutta myös kasvihuoneilmiö laantuisi metsien ja kasvumaan lisääntyessä.