Suomen naiset osallistuivat sotien aikana ansiokkaasti lottana rintaman lähellä moniin tehtäviin. Kotirintaman naiset pitivät toiminnassa ukkojen ja poikien avustaminen, pikkulottia unohtamatta. Lotta museo kertoo paljon!

Ukrainaan kannattaa viedä symboliikkana Suomen naisten lottapuku. Se kohottaa taistelutahtoa. Pakolaiset luetaan helposti pelkureihin ja karkureiksi, yhteisistä ponnisteluista liuenneiksi, joten kansan muistiin on hyvä jättää urhoollisia muistijälkiä. Tukitoimet ja sympatia auttavat.

Tottahan sinänsä on, että ukrainalaisilla on ollut väärää politiikkaa suurvallan naapurina. Unionihaaveet johtivat Krimin menetykseen. Venäjä voisi olla meritukikohdissaan vuokralainen, kuten Hangossa kukkulan aikaan. Liittoumahaaveet johtivat sotaan, koska Ukraina on pienempi vastus kuin laaja NATO. Laskelma sisälsi monia varauksia, mutta kannatti kaiketi kokeilla, kuten neukkulan aikaan Talvisotaa Suur-Suomesta haaveiltaessa ja Saksan liittouman uhkaa ennalta torjuttaessa.

Ken tuon tietänee, mutta pakolaisuus on huono Isänmaan puolustus. Moni pitää heitä sankareita ja järjestelee asuntoja ym. Lapsia Suomikin lähetti Ruotsiin sotavuosina, mutta sen kaikkia haittoja ei aina tunnusteta. Lapsipolvi oli merkittävä työvoiman lisä tuolloin. He aikuistuivat sukkelaan.

Pelit ja pitkä nuoruus ja runsaat opiskeluvuoden ovat hyvä etu ja tarpeelliset nykyisin, mutta sotavuosina niistäkin joudutaan tinkimään hyvin usein. Lapsisotilaat ovat jopa joissakin maissa eturintamassa, joskaan länsimaat tätä vieroksuvat, kuten kaukomaiden lapsityövoiman käyttöä – niin, maaseudun lapset oppivat kesätöissään monia taitoja. Kuten nykyisinkin koulujen lomien aikana kaupassa tai puutarhoissa. Noita aikoja muistellaan vielä vanhoinakin.