Lukuviikon kunniaksi – mitä luetaan!

Lukuviikolla osoitan lukijani kirjojen pariin – kirjoitan tällä viikolla lyhyesti.

 Kirjailija Terentianus Mauruksen latinankielinen heksametrisäe kuuluu: ”Pro captu lectoris hapent sua fata libelli.” Kirjoilla on kohtalonsa, lukijan mielen mukainen. Vastaavaa saanee sanoa esimerkiksi sanomalehdistä, ja blogeistakin – lukijan mieli ratkaisee.

Sanonnasta on jäänyt lentäväksi lauseeksi sen loppuosa hapent sua fata libelli, eli kirjoilla on kohtalonsa. Alkuosan voi tulkita erään turkulaisen kouluneuvoksen mukaan myös siten, että lukijan ymmärryksestä riippuu, millaisen kohtalon kirja lukijalta ansaitsee tai saa (Jaakko Lavaste, TS 2.8.2015, Kirjoilla on kohtalonsa). Käytän roomalaisia sanontoja sisältävän kirjan kokoelmiin otettua lausetta joskus onnittelukirjeissäni (vapaasti suomennettuna versiona).

Teemakuvassani tarkastelen blogissani julkaisemiani kuvia ja kirjoituksiani.

Kuvassa eniten kiinnostaneet teemat ovat katsojasta päin kuvan oikealla reunalla ja ylhäällä. Vähiten kiinnostavat, itsenäisyyttä ja lipputunnuksia sisältäneet tekstit, ovat teemakuvassa vasemmalla ja alareunassa. – Ilmeisesti Suomen liput ja valtiolliset tunnukset jäänevät vähemmälle mielenkiinnolle, koska meiltä Suomesta puuttuu amerikkalainen tähtilippua ihannoiva kulttuuri – lippuvala jne., mutta varmasti muitakin käytännön perusteita on.

Nopeasti tarkastellen, eniten lukijoita on ollut kirjoituksellani Uusi Troija ja Karthago, päivälehtikin julkaisi jutun kahdesti lukijan palstalla, mistä Kiitos. Tikusta asiaa, sekä erityisesti politiikkasarjani ennakkojuttuna julkaistu Suojeluskunta kokoontuu -kirjoitus saivat hyvän lukijakunnan. Suojeluskuntakirjoitus ylsi samaan kuin Uusi Troija muutamassa päivässä. (Kirjoitus tulee palstalle päivitettynä politiikkasarjan arvotun järjestyksen mukaan, muistaakseni nro 10.)

Vähemmälle lukemiselle, eli lukijan kiinnostukselle, ovat jääneet esim. ulkomaille kehitysapuna ehdottamani rakennushankkeet (Syyrian rauhajutut ym.), ja ilmeisesti ne jutut, joissa olen käyttänyt isänmaallisia sanontoja ja -tunnuksia. No, Bondikaan ei juuri ansainnut huomiota. Jopa Jyrkin silta h.c. -kirjoitus, joka oli esillä viikon verran, ylsi enempään. Väkivaltaviihdettä käsitellyt kirjoitukseni oli mielestänne myös kiinnostava.

HYVÄÄ LUKUVIIKKOA MEILLE KAIKILLE!