maitoa, viiniä, kahvia ja ehtoon leipää

Jos pääsiäinen olisi kotoisin Pohjolasta,

ehtoollisella saatettaisiin ryypätä viinin sijaan maitoa, tai hörpätä. Myös hapatetut maitotuotteet ovat perinteisiä ja säilyvät paremmin, siis pikarillinen piimää.

Eipä silti, maitotalous on meillä  varsin myöhäinen – tarkastettava tuloaika – joten saattaisi olla että juotaisiin sahtia tai jopa simaa. Mutta lämpimissä maissa maito ja viini ovat kutakuinkin samaan aikaan kehittynyt.

Yhtäältä, jos homma lähtisi liikkeelle nyt, myös kahvikuppi kilpailisi suosituimmuusasemasta melko varmasti iltapalan juomana – no miksipä ei myös tee.

Kahvista vielä sananen

Konstantinopolissa kahviloita kutsuttiin aikoinaan nimellä gahveh, khaneh, joka tarkoittaa viisauden koulua,  kertoo kielikello.

Sana kahvi on peräisin arabian kielen sanasta qahwa. Se on tarkoittanut alun perin kasvista valmistettua viiniä. Kahvi valtasi meillä alaa, koska viinan sijaan oli parempi kansan juoda piristävää kahvia. Kievareilla ja olutaikoilla on edelleen sijansa kahviloiden rinnalla.

Valmistetaan nykyisin kotimaisia marjaviinejäkin, joista viinimarjat ovat todellista superruokaa, koska niissä on runsaasti flavonoideja ja vitamiineja – luullakseni ovat parhaita marjoina.

Maidosta sananen

puhuttaessa tarkoitetaan yleensä juomana ja meijerituotteiden raaka-aineena käytettyä lehmän maitoa.

Löysin netistä, että maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa, alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet.

Kaikkiaan maidon juonti on erikoisuus, sillä suuri osa maapallon aikuisista ihmisistä ei siedä (lehmän) maitoa.

Viinistä sananen – viisasten juoma antiikissa

Viini oli oleellinen osa Rooman elämää, ja sitä nautittiin etenkin kaupungin monina juhlapäivinä.

Keskimääräinen roomalainen joi viiniä yli 150 litraa vuodessa. Viinin valmistus keksittiin Iranin ja Kaukasuksen seuduilla noin 7000 vuotta sitten, kerrotaan Wikipediassa. Maailman varhaisimman tunnetun viininvalmistamon jäännökset on löydetty syrjäisestä luolasta Armenian eteläosasta noin 6 100 vuoden takaa. Anatolian viininviljely oli kehittynyt etenkin heettien myötä laaja-alaiseksi. (Näistä heettiläisistä mainitsin egyptiaiheisessa postauksessani.)

Viinillä on tärkeä osa joissain kristinuskon ja juutalaisuuden seremonioissa, kuten kidduš-rukoukseen sapattina. Juutalaisille viinin tulee olla košer eli puhdasta. Sulfiitteja eli rikkidioksidia on säilöntäaineena lähes joka viinissä.

Kristityille viini edustaa Jeesuksen verta, kun sitä nautitaan ehtoollisella leivän kanssa.  Kiirastorstaihan on juuri tällainen ehtoollisen asettamisen muistojuhla.

Pandemian aikaan silmä sattui tekstiin:

Viiniä käytettiin keskiajalla usein sairaanhoidossa, ja viinin oli myös havaittu olevan hygieenisempää kuin vesi. Televisiosarjasta jäi mieleen että alkuaikoina lontoolaiset pelasti olut – sen valmistuksessa saastunut juomavesi puhdistui pasiliskoista yms. Sama pelastus johtui myös kreikkalaisille ja maailan valloittajille, kun  he lisäsivät juomaveteen viiniä – tai oikeammin laimensivat viininsä.

Itäisellä 1800-luvulla maailman viinitarhat kärsivät useista epidemioista. 1840-luvulla ilmestynyt tuholaissieni Oidium tuckerii tuhosi Ranskan ja Välimeren viiniviljelmiä, ja 1860-luvulla Amerikasta Ranskaan tullut viinikirva.

ja

Rooman kukistuttua myös viini koki alhon ajan. Kristinuskon leviäminen piristi  viinikulttuuria, sillä kristinusko pyhittää ehtoollisviinin.

Välimerellä islamin nousu tyrehdytti viinintuotannon lähes kokonaan joissain maissa. Sama taitaa olla käymässä myös maitotaloudelle? että karjanhoitoa ajettaisiin eräissä piireissä alas. Mutta jääköön tämä asia nuorison harteille.

 

Jätä kommentti

*