malttia vaurastua – pysyykö raha Suomessa?

Kukapa arvaisi kaiken sen, mitä puusta voi saada aikaan?

Tieto kasvaa kaiken aikaa, kuten esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston prof. Lappalaisen esityksestä voi havaita. Lehdet pohtivat asiaa jo runsaasti, kuten Savon Sanomistakin on jo voinut lukea, vaikkapa Finpulp-uutisoinnista.

Suomella on valtava resurssi, jota voidaan hyödyntää öljytuotteiden ja kaivannaisten korvaamisessa, sanoo tohtori Risto Korpinen Luonnonvarakeskuksesta.

Vihreästä kullasta oli puhe.

– Kun metsiä hoidetaan kestävästi ja järkevästi, meillä on ehtymätön raaka-ainevarasto, josta saadaan tehtyä hyödykkeitä YLE keksinnöt 24.3.2019 Heikki Rönty https://yle.fi/uutiset/3-10668373

Puusta biojalostuksella uusia  raaka-aineita ja tuotteita

Prof. Reijo Lappalainen & team Dept. of  Applied Physics & SIB Labs University of Eastern Finland Kuopio Silmäile esitys http://www.ekocentria.fi/resources/public/Reijo%20Lappalainen%20esitys%207102014.pdf

 

Onko Suomella malttia vaurastua?

UKK 1952 pamfletti

Kekkosen viestinä oli, että maata oli teollistettava voimakkaasti. Oli investoitava, johon tarvittiin pääomia. Kulutuksesta piti hieman tinkiä, jotta vaurastuttaisiin. Oli rakennettava ennen kaikkea Pohjois-Suomea niin, että sen luontaiset raaka-ainemahdollisuudet saataisiin käyttöön. Tähän tarvittiin valtion apua, sillä Kekkosen mukaan (Kekkonen 1952, s. 117)

”…yksityinen yritteliäisyys ei lähde Pohjois-Suomen sille suurelta osin tuntemattomiin olosuhteisiin…” Yksityisen pääoman niukkuus oli myös esteenä. Kekkosen mukaan (emt. s. 118): ”Ainoa käyttökelpoinen keino silloin on, että valtio rientää Pohjois-Suomeen ja rakentaa sen raskaan teollisuuden.”

Hannu Tervo Professori Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Kansantaloudellinen aikakauskirja – 99. vsk. – 1/20

Wikipedia:

Kekkosen pamfletti käynnisti aluepolitiikan Suomessa.

Pohjois-Suomen tie- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä sähköverkkoa alettiin kehittää ja sinne tehtiin valtion johdolla raskaan teollisuuden investointeja [Hannu Tervo Professori Taloustieteiden tiedekunta]

 Olisiko nyt uuden valtion investointiryntäyksen aika?

Niinpä

Säilyvätkö puurahat Suomessa?

Aihetta täytyy pohtia lisää jatkossa. Liitän vielä linkin puun hakkuumääriin, ja Luonnonvarakeskuksen laatiman kaavion.

Viittausohje: Tilasto: Hakkuukertymä ja puuston poistuma [verkkojulkaisu].

Helsinki: Luonnonvarakeskus [viitattu: 17.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/hapup/index.html

 

Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2017

28.06.2018 LUKE

  • puuston poistuma nousi  vuonna 2017 uuteen ennätykseen,
  • yli 87 miljoonaan kuutiometriin.
  • Poistuma sisältää
    • hakatun runkopuun
    • lisäksi myös hakkuutähteestä metsään jääneen runkopuun
    • sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.
  • Metsiemme elävä pystypuusto suureni yli 20 miljoonalla kuutiometrillä,
  • sillä uutta runkopuuta kasvoi noin 110 miljoonaa kuutiometriä.

 

Eräät tavoittelevat puuston kasvuksi jopa 150 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuvarat ovat kasvaneet 1920 luvulta 1,7 kertaisiksi, kertoo Luke toisaalla.

Kuinka kasvu saadaan aikaan?

Kommentit

Jätä kommentti

*