Martin jälkeen Kuopion torin vetovoima kasvaa

KYSYMYS 1: Tietääkö kukaan, kuinka monta yritystä ja liikettä on Kuopion torin ympäristössä?

Lupasin vuosi sitten edistää oman seurakuntani vaalipiirin yritystoimintaa. Teen ostokseni pääasiassa Tuomiokirkkoseurakunnan alueella jo nyt, mutta voisi sitä yltää enempäänkin. 1990-luvulla olin mukana pk-yritysten sähköisen viestinnän kehittämishankkeessa, joten käytin kesälomani viimeisen viikon siihen, että pistäydyin Kuopion keskikaupungin ympäristön kaikissa liikkeissä (noin suunnilleen). Myös vertailu 1980-luvun yrittäjien määrään oli selvästi 1990-luvun lamavuosina nähtävissä. Mutta kuitenkin, paljon niitä yrityksiä ja toimintoja Kuopion keskikaupungilla on – useamman tavaratalon verran!

Vaaliohjelmaani liittyvä AarreKartta sisälsi myös yhteistyöhaasteen Alatorin kehittämisen osalta. Vilskettä siellä on jo ajoittain ollutkin. Kirpputorit olivat suosittuja.

Joulun odotusaika kasvattaa perinteisesti Kuopion torin ja torinseudun kävijämäärää. Erityisesti nyt, kun Kuopion torilla on komea jouluvalaistus ja uusittu torin ympäristö, odotan suorastaan ryntäystä ilotulitukseen ja joulukauppaan – vaikkapa katselemaan. Torinallle rakennettu pysäköinti on toimiva ratkaisu.

KYSYMYS 2

Muistaako kukaan kuulleensa tarinaa siitä, kun yrittäjä matkusti muille maille ja hän jätti omaisuutensa palvelijoittensa hoitoon? Palvelijan sijaan saattoi myös olla kysymys omaisuudenhoitoyhtiöistä kysymys.

YRITTÄJÄ jakoi miljoonaomaisuutensa kahdeksaan osaan; 5:2:1. Näistä palvelijoistaan yhdelle hän antoi 675.000, toiselle 270.000 ja kolmannelle 135.000. Omaisuudenhoidon jakoon vaikuttivat palvelijan kyvykkyys hoitaa omaisuutta, tuotto-odotukset. Näin hän matkusti muille maille.

Tarinan mukaan se, joka oli saanut viisi yksikköä, ryhtyi omaisuudenhoitotoimiin ja voitti niillä toiset viisi lisää. Omaisuudenhoitajista toinen, kaksi yksikköä hoitoonsa saanut voitti toiset kaksi. Jakosuhteessa kolmas, yhden yksikön saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki rahat siihen.

Kun pitkän ajan kuluttua yrittäjä palasi, hän pyysi tilinteon sijoituksistaan. Viisi yksikköä hoitoonsa saanut toi pääoman ja toiset viisi lisää, ja sanoi: viisi sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi minä olen voittanut. Yrittäjä piti sitä hyvänä ja kiitteli uskollista n palvelijaansa, ja lupasi uskoa hänelle paljon enemmän vastuuta.

Kaksi yksikköä hoitoonsa saanut sanoi: kaksi sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi minä olen voittanut. Yrittäjä piti sitä hyvänä ja kiitteli uskollista n palvelijaansa, ja lupasi uskoa hänelle paljon enemmän vastuuta.

No se kolmas, joka kaivoi rahat maahan, toi tietenkin omaisuuden takaisin, mutta sai muihin verrattuna tylyn kohtelun. Koska yrittäjä piti sijoitusyhtiötä ja pankkiakin tätä parempana varojen tuoton turvaajana. Näin hän olisi saanut omansa takaisin korkoineen. Hän siirsikin tämän kolmannen hallussa olleen omaisuutensa ensiksi mainitulle sijoittajalleen. Yrittäjä mutisi itsekseen; Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

LAADUKKAASTI EDETEN

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo pohti katsauksenaan evankelisluterilaisen kirkon suuntaa (SS 29.10.2014). Uudet valtuutetut ratkaisevat kolme haasteellista tehtävää (hallinto, oppi ja talous) maltillisesti ja hötkyilemättä.

Uudistuksen tavoitteena on tuoda seurakunta entistä lähemmäksi ja seurakuntamielen eli yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä vahvan talouden tukeminen.

Jatkossakin seurakuntien asema säilyy ennallaan. Jos hallintoa uudistetaan niin, että jokainen seurakunta kuuluu johonkin seurakuntayhtymään, Kuopiossa jää pohdittavaksi oikeastaan vain, onko ehdotettu uusi hallintorovastin virka tarpeellinen, ja kuinka monta seurakuntaa palvelut tuottavaan yhtymään kutsutaan?

Opillisissa kysymyksissä tarvitaan pohdintaa ja diplomatiaa, mutta nekin ratkeavat viimekädessä äänestämällä. Kannattaa myös katsoa evl.fi verkkosivuilta Meidän kirkon tulevaisuuden visio, missio ja strategia. Esite suorastaan hivelee laatukilpailun arvioijana toimineen silmää. On kunnia asia kuulua kirkkoomme.

Kansliapäällikkö Keskitalon mainitsema avioliittolain muutos on sidoksissa yhteiskunnan kehitykseen. Eduskunta päättää, keille suodaan aviopuolisoille kuuluvat vero-, perintö- ja muut edut, eli määrittää puolisoiden suhteen yhteiskuntaan. Lakiuudistus ei näin ole oikeastaan kirkollinen kysymys lainkaan.

Jatkossa mielestäni kirkon ja seurakuntien on tehtävä yhteistyötä toimintaansa lähellä olevien yhdistysten kanssa. Kumppanina kirkko voi tarjota lukuisille hyville harrastuksille henkilöitä, toimitilaa, seiniä, ja muuta tukea. Yhteistyö luo synergiaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Kirkko on osa suomalaista yhteiskuntaa, etenemme yhdessä toimien.

Seurakuntien ja koko kirkon talous on oikeastaan sidottu yhteiskunnan kehityssuuntaan. Siihen, millainen talousjärjestelmä meillä vallitsee. Tunnettuahan oikeastaan on, että kirkko ja muutkin uskontokunnat ovat olleet markkinataloudelle ja tehokkaalle markkinoinnille jarru, uhka. Vastaavaa polemiikkia on suunnattu palkansaajien etuja vaalivien ammattiyhdistysten suuntaan jo pitkään. Uutisistahan sen näkee.

Pohdin syksyllä 2014, että seurakuntavaaleissa, ostoksilla kaupassa, netissä ja keväällä 2015 eduskuntavaaleissa voimme äänestää valinnoillamme yhteiskunnan suunnasta. Kansahan lopulta päättää, miten tiukka tai vapaa ja holtiton talousoppi meillä vallitsee, (ainakin maksaa viimekädessä pankkituet ja vastaavat kuplat veroina).

Mielestäni markkinavoimien ahneus ja hyökkäys kirkkoa vastaan, mitä muun muassa kirkon jäsenkadon masinoiminen on, torjutaan yhteistyöllä ja pitämällä kirkon ovet avoimina uudistuksille ja meille kaikille.

Eino J. Pennanen

Kuopio (Tämä mielipiteeni jäi julkaisematta 2014 vaalien aikaan, joten modernisoin sitä hieman)

Evankeliumi Matteuksen mukaan 25 (evl.fi) ONtietenkin KYSYMYS 2 kertomuksen taustalla.

“Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;

15. yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille. ..”

 

 

Jätä kommentti

*