# mee- ”@” men+ too ratkaisee sopuliaikaan

Ministeri, ensimmäinen nainen YK:n apulaispääsihteerinä (1972),  VT Helvi Sipilä oli vuonna 1982 myös ensimmäinen naispuolinen presidenttiehdokas Suomessa. Sipilän äänimäärä riitti noina aikoina vain yhteen valitsijamieheen, naiset eivät vielä olleet valmiit naispresidenttiin, mutta vuonna 1994  Elisabeth Rehn ollessaan Martti Ahtisaaren vastaehdokas toisella kierroksella, sai jo huomattavan äänimäärän.

On mielenkiintoista nähdä, miten nykyiset naisliikkeet painottavat ehdokkaita ja keskittävätkö he ääniään heistä jollekin. Miesehdokas saattaa olla naiselle kilpailuyhteiskunnassa myös mieleen enemmän kuin toinen nainen? Aiemmin tällä ei ollut ilmeistä merkitystä, ehkä kuitenkin ensimmäisenä naishenkilönä valitun Tarja Halosen ja edellä mainitun kilpakumppani Rehnin kohdalla muistaakseni tämä seikka mainittiin, mies valittiin.

Vaaleissa on erilaisia teemoja, mitkä keskittävät miehen tai naisen äänet eräille ehdokkaista. Jää nähtäväksi kuka heistä yltää toiselle kierrokselle.

Vahva ehdokas on erilaisten mielipiteitten yhdistäjänä nähdäkseni valtiotieteen tohtori, euroedustaja ynnä muuta, Paavo Väyrynen. Hän yhdistää teemoja ja henkilöitä varmasti vielä runsaasti vaalitentissä näkemäni mukaan-. Demokratia toimii. Väyrystä saattavat kannattaa myös nykymenoon tyytymättömät – voivat vaikuttaa – he ovat sinänsä se ryhmä mikä usein jää vaaleissa kotiin, ja tietenkin eräänlaista jytkyä suunnittelevat tai muuten vain tällaisiin kampanjoihin mielellään osallistuvat voivat innostua.

Kaikkineen, naisten ja erityisten nuorten äänet ratkaisevat – nytkin. Naisten aktiivisuus yhteiskunnallisesti on viime aikoina korostunut, toivottavasti myös politiikan kaikilla alueilla. Edellisissä vaaleissa nämä nuorten äänet näyttivät keskittyneet paljolti vihreitten ehdokkaalle, ja varmasti myös kokoomusnuorten osalta Sauli Niinistölle, mutta osaltaan taktisesti Väyrysen ohittamiseksi juuri Niinistölle Väyrystä kevyemmälle ehdokkaalle.

Hahmottelin tuollaista kampanjayhteistyötä, ja lainasin mee too -kampanjasta teeman naisia ja miehiä yhdistävälle liikehdinnälle – yhdessähän meidän on asioita hoidettava – pätevimmät valitaan edestkäyviksi – mies tai nainen nykyään. merkkijonoon ei asettunut  &-merkki, tulee aina lisukkeita, joten korvasin sen @ -merkillä; # mee- ”&” men+ too ratkaisee sopuliaikaan

  • – – – sopuliksi nimesi Koivisto toistensa perässä juoksevat toimittajat – mutta neljännen valtiomahdin merkitystä ei tule aliarvioida mielipidevaikuttamisessa ja vaalin tuloksessa – ei lainkaan. Tässä viittaan kylläkin siihen, kuka tai ketkä ehdokkaista saavat parhaiten laumaefektin aikaan.

Äänestin 1982 vaaleissa liberaalipuolueen Sipilää (en siis Koivistoa), joten lainasin pari riviä hänen esittelystään;

  • Seura 21.5.2015 ja muualtakin: ” Nämä kaikki lasikatot neljän lapsen äiti Helvi Sipilä rikkoi: … Helvi Sipilä oli ensimmäinen nainen YK:n apulaispääsihteerinä 1.9.1972 sekä naispuolisena presidenttiehdokkaana Suomessa. 1975 julistettiin YK:n kansainväliseksi naisten vuodeksi. Teemavuoden pääsihteeriksi valittiin Helvi Sipilä. Naisten vuosi kohensi Sipilän mukaan valtavasti naisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Helvi Sipilälle myönnettiin monia kunnianosoituksia, muun muassa useiden koti ja -ulkomaisten yliopistojen kunniatohtorin arvo. Vuonna 2001 hän sai ministerin arvon.

 

 

Jätä kommentti

*