Niin, sen jälkeen kun Sosialististen tasavaltojen liitto oli hyökännyt Suomeen 1939, Talvisotaa käytiin 105 päivää. Neuvosto-Venäjä aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta. Sota tuomittiin laajasti. Kansainliitto erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään joulukuussa 1939.
Suomi sai sympatiaa ja lahjoituksiakin, mutta kaiketi sotilasapu jäi vähäiseksi. Venäjän liittolaiseksi ajateltu Saksa olisi yleisen käsityksen mukaan kyennyt estämään laivaliikenteen ja apukuljetukset. Rauha syntyi Moskovassa 13.3.1940. Myöhemmin taidettiin puhua välirauhasta, mutta siitä toiste. Rauhaan pääsy tunnusteltiin NL:n Tukholman suurlähettilään kautta Hella Wuolijoen aloitteesta. Kova kommunisti hänkin oli tuolloin.
Missä on nyt Ukrainan sodan – tai sotilasoperaation – rauhanvälittäjä Venäjän keskushallinnon suuntaan? Tämä suurlähettiläs Kollantai mallia 2022?
Mainittu Tukholman talvisodanaikainen suurlähettiläs oli Алекса́ндра Миха́йловна Коллонта́й, Aleksandra Mihailovna Kollontai (toivottavasti tuo venäjänkielinen muoto kopioituu Wikipedian sivulta oikein). Hella Wuolijoesta on olut paljon juttuja, joten hänen verkostoonsa kuului venäläisiä kommunistejakin varmasti runsaasti. Oli kaiketi luonnollista, että hän tunnusteli rauhan mahdollisuutta taustalla. Hänen osuutensa lienee kaikkiaan ollut vähäinen itse tulokseen, mutta alkuunpanijana hänet prosessissa mainitaan.
Kerrotaan että suurlähettiläs Kollantai oli maailman ensimmäinen naispuolinen diplomaattiedustaja vuonna 1923. Suomessa taisi olla vuosisadan alussa ensimmäinen naiskansanedustaja, vaiko peräti ministeri (Miina Sillanpäästä täytyy tarkistaa).
Erikoisia kommunisteja tunnetaan maailmalla ilmeisesti runsaasti – hyvätaustaisista piireistä lähtöisin olevia – Aviopuolisonsa nimellä tunnettu Kollantai oli keisarillisen armeijan kenraali Mihail Aleksejevitš Domontovitš’n tytär. Äiti taidettiin mainita suomalaistaustaisena Wikipedian sivulla. Siis ’hyvästä perheestä’.
Jokin kaupallispoliittinen taho saattaisi nykyisin sopia tähän kollantain rauhanvälittäjän rooliin?
