Mitä kuuluu Kuopion Torille?

Kuopio on perustettu pariin kertaan. Keskeistä kaupungille on ollut kaupankäynti – tori. Tapulioikeus mahdollisti kaupankäynnin ulkomaille. Oliko Kuopiolla sellaiset?

Missä Kuopion tori on ollut – mitä kuuluu torille.

Savon hallinto oli alkuaan Maaningalla Kuninkaan kartanossa, ja siirrettiin sieltä ruotsalaisuuden kaudella Kuopion niemelle. Luonnollinen paikka veneilyn aikaan. Esillä oli myös Nilsiä.

 

Kuopion komeimman paikan sai myöhemmin maaherran rakennus, minkä edessä on toriaukea, ja vastaava aukio on myös nykyinen kirkkopuisto Suomen pankin talon edustalla, ja tietenkin vanhaksi toriksi sanottu Satamatori. Aleksanteri I rakennutti Kuopioon lyseorakennuksen nykyisen Torin laidalle ja Kuopio Kaupungintalon.  Kuopion Tori on siis saanut sijansa venäläismiehityksen alkuvuosina. Joskus on mainittu markkina-aikaan myös Hevostori, minkä paikka täytyy tarkistaa.

Milloin toritoiminta siirtyi kokonaan nykyiselle kauppatorille – löytyy varmaankin Kuopion historiasta.

Pohdittavaa on: Miksi kaupunkisuunnittelussa Kuopiossa on monta torivarausta – ovatko ne ihmisten kokoontumisen mahdollistamiseksi esimerkiksi maaherran palatsin tai kirkon eteen, puistoja, on varmasti eräs perustamisten seikka. Puukaupungit olivat yleensä ahtaita, tiiviisti rakennettuja. Kuopion rännikadut ilmentävät tuota aikaa.

Laivasatama on tarvinnut makasiinit ja järjestelyalueen, mikä varmasti sopi myös kauppapaikaksi – se selittää vanhan torin olemuksen. Yhtäältä, Satamatori taitaa olla veden päälle rakennettu, joten kirkkopuisto on voinut olla aiemmin toriksi paremmin sopiva. Ilmeisesti kirkkopuisto ja sen mäki ovat toimineet myös mestauspaikkoina, mikä viittaisi todelliseen keskukseen.

Kirkkopuiston laidassa oli aikoinaan kauppoja ja mm. Työväentalo. Myös ilmeisen korkeatasoisen opetuksen ahjo Teknillinen koulu on rakennettu kirkkopuiston laitaan, Museon kulmalle. (Kirjoitan kirkkopuiston pienellä kun en muista mikä puiston virallinen nimi on.) Hahmotelma muistuttaa hieman Helsingin Senaatin toria, missä yliopisto ja hallinto kohtasivat venäläisen kirkon alamaisina.

Liitän tähän juttusarjaan muutamia kuvia kesän kuluessa.

 

Pohdin myös tuonnempana, mitä toimintoja Torille kuuluu. Muistelen että eräitä ideoita on ollut ilmassa – mitä niille kuuluu? Mitä Tori kaipaisi uuden vuosisadan alun ilmeenä? Markkinat, toripäiviä, kaupustelua jne. Mitä vielä?

Tarvitsee mietintää, mutta tässä jo muutama etukäteispoiminta mietteistäni postauksista.

  1. Mökkejä sun muuta Torille ilmaantuu aika-ajoin, valtaavat Torin pinta-alaa ja muuttavat ilmettä … ja kahvilatkin ovat jo puolikiinteän oloisia, jopa niin että kivien väliseen pikikaistaan on alkanut kasvamaan rikkakasveja kun Torin puhdistus jää niiltä osin tekemättä. Torin ilmettä oikeastaan alentaa se, että torikojut ovat siellä pysyvästi, jopa vihanneskojut rehjottavat iltakaudet. Ei hyvä, vaikka ilmeisesti sopivaa kauppiaille.
  2. Mitä musiikkia tai melua torille kuuluu? on hyvä pohdinnan aihe. Eräänä kesänä jo edesmennyt torikauppias kysäisi ohimennen, että mitä mieltä olen sen kesäisestä säkkipillimuusikosta. Totesin jokseenkin, että jos tuollainen kissan naunta olisi meidän nurkissa, antaisin sille kyytiä – hieman samaa arveli kauppias torimyyjienkin taiteilijasta ajattelevan. Kaikkea sitä torilla sallitaankin.
  3. Sokoksen mainostaulu on myös kyseenalainen kunnia  torin ilmeelle. Aikoinaan oli sääntönä että julkisivuun vaikuttavat asiat olivat jonkin lautakunnan lupa-asioita – nyt tuo julkisuvu välähtelee silmissä, että ehtineekö lautakunta kopautella nuijaansa sen tahtiin. Alentaa torin arvoa!
  4. Torilla kärryytettään rasvaa ja poltetaan tulia – ei tunnu hyvältä! Rasvankäry ja savu on toisinaan sankkaa. Varmaankin näin oli tavallista pakkasaamuina sata-tai-kaksi aiemmin, mutta kaukolämmön aikana on Kuopion ilima puhistunut oleellisesti. Eivät kuulu torille – on käytävä syömässä paikoissa mitkä ovat auki myös talvella JA tuotava annos sitten vaikka torille JOS niin tahtoo. Tänä kesänä olen jättänyt aiempina vuosina Martta-kahvion käynnit pois – se kun lopetti – ja kahvitellut talvellakin auki olevissa kahviloissa – parantaa niiden kannattavuutta (kun kesällä asiaan investoimattomat käypäläiset syövät vakituisten ammattilaisten leipää)
  5. Täytynee kaupunkilaisten ruveta antamaan hatkat monelle ulkomaalaiselle esiintyjälle – miksipä ei noille mökeillekin ja kojuille – on nostettava Torin arvoa.

Voisiko tuon ulkomaisen renkutuksen siivouksen aloittaa tanssii ja soi -viikon renkutuksista (en tosin yhtään nähnyt tai kuullut, joten kysymys on vain heitto) ja ainakin entisen miehittäjämaan venäjänkielisestä kailottajasta ja tuon tuostakin torille ilmaantuvista rummunpäristäjistä ja vastaavista pimputtelijoista.

Juttuni aihe tai tarve kiteytyi tuossa keväällä, että täytyy julistaa lainsuojattomaksi kaikki ulkomaiset liput 200-vuotiaalla Torilla – ainakin tuo kreikkalaisen mallinen on parituhatta kilometriä liian pohjoisessa, eli että ei kuulu Kuopion Torille! pannaan koko yritys – Alentaa Kuopion Torin arvoa!

 

Haitaristi kuuluu torille ja Rajalan orkesterin kesäkonsertit ainakin, pelitapahtumatkin ovat olleet mukavia, samoin markkinat, mutta rauhallista aikaakin varmasti tarvitaan.

 

Kuopion Tori on vilkastunut takavuosien remontin hiljaiselosta varsin vilkkaaksi – lähes kuten ennenvanhaan, tai jo ylikin. Turistit varmaankin osaltaan vilkastuttavat paikkakuntaa näin kesällä. Onko se hyvä asia, täytyy pohtia sekin erikseen.

 

HYVÄÄ HEINÄKUUTA!

Kommentit

  • mummo

    Lupsakkoo kessee vuan kaekille.

    • Eino J. Pennanen

      Kiitos samoin, myös lukijoitteni puolesta!
      hyviä heinäntekoilmoja näyttäisi olevan luvassa.

Jätä kommentti

*