Nilsiän Tahko metsitetään – Finnpulp jatkoa

Johtavat kaupungit kilpailevat maailmalla ympäristöteoillaan.

Yle jutustelee esimerkiksi Tanskan ja Suomen pääkaupunkien kilvasta, hiilineutraali 2025 vaiko 2035. “Maailman suurkaupungit kilpailevat siitä, mikä niistä saa hiilidioksidipäästönsä kuriin ensimmäisenä.” (Yle 12.1.2020)

Nilsiän Tahko kannattaa metsittää;

Hiilinielu lisääntyy ja tarpeeton kulutus, auto- ja lentoliikenne, eli ramppaaminen Savoon vähenee. Valtaosa suomalaisista tulee nykyisin toimeen ilman mutkamäkiä jo muutenkin.

Kuopion sivuilla on kaupunginmetsänhoitajan tuore raportti

Vaikutusarvio metsien merkityksestä ilmastostrategian toteuttamisessa” 14.6.2019:

“Kasvien ja puiden yhteyttäminen on ainut tapa sitoa ilmekehän hiiltä kiinteään muotoon.” ja:

(Kuopion) “Kaupungin metsien pienempi kasvu selittyy keskimääräistä pidemmillä kiertoajoilla. Kaupungin metsien kasvu ja hiilensitomisnopeus on alkanut heikentyä verrattuna Pohjois-Savon keskimääräiseen kasvuun, koska kaupungin keskimääräistä vanhemmat metsät kasvavat nuoria metsiä hitaammin.

Kenen nuo maat Tahkomäessä lienevät, että kuka metsittäisi ,

mutta että noin ilmastotekona tempaus olisi huomionarvoinen. Kenties äskettäistä Finnpulpin tehdashanketta kiinnostavampi – olihan sekin usein mainituissa uutisotsikoissa ainakin 1,4 miljardin hanke. että Tahko luonnontilaistetaan Kuopiossa?

Voisiko tuo olla, että 2050 kun lumettomat talvet ilmeisesti yleistyvät ja Tahkon alueen rakennuskanta alkanee olla niinä aikoina uusittavissa ?

Kuopion seutu saattaisi päästä edelläkävijöiden joukkoon ympäristöteoissamme ..

 


linkki metsänhoitoon

Kommentit

  • realisti mutta ei idealisti

    Kaukana realismista on tämä Eino J. , maan hallitusko muka antaisi muutama sata miljonaa, ehkä puoli miljardia euroa , joilla ensin lunastettaisiin Tahkon maat ja ja rakennukset , vai sosialisoidaanko ne suoraan ? , eipä taida edes punavihreä rahanjakohallitus moista summaa antaa ns. ilmastotekoon ja toiseksi Tahkon metsittämisellä ei olisi mitään käytännön merkitystä maailmanlaajuisessa ilmastosodassa. Suomen on aivan turha kilpailla siitä , koska pääsee hiilineutraaliksi, sillä kilpailulla maa ajautuu jos ei muuhun niin valtavaan valtiontalouden alijäämään.

    • Eino J. (maallikkona)

      Kiitos realisti kommentistasi!

      Vastasin tähän jo tuoreeltaan, mutta näköjään jutusteluni jäi tallentumatta. Oleellinen vuosiluku oli hatusta vedetty ilmaston lämpenemisen rajaluku 2050. Tuolloin investoinnit ja rakennukset olisivat kenties rapakunnossa, joten lopetuskulut olisivat mitä ilmeisimmin minimaaliset – eikä lunta ole, niin tarpeettomat purettaisiin.

      Toivottavasti lunta riittää vielä 2050 – eli maailmalla suuret ilmastokaasujen päästäjät saavat päästönsä kuriin – ja me täällä pohjolassa ostamme päästövapaita, tai hiilineutraaleja tuotteita?

      Taisinpa liittää linkin myös eräälle sivustolle, missä oli taulukkoja päästölähteistä eri maiden kesken – ehkä lukijani sen jo löysi itsekin, tai havaitsi uutisista.

      • Eino J. (maallikkona)

        joo error-tuli äskenkin palautteena, kun ekakerran tallensin vastauksen, mutta onnistuin viimein.

        Samaa toivomme kaikki myös ilmaston lämpenemisen torjunnassa; jokin keino tepsii ja onnistuu!

  • Joonas H.

    Blogikirjoituksessa tasapainoitellaan heikolla nuoralla satiriin ja sukupolvettoman ilmastoahdistuksen välillä. Kirjoittaja pystyy tökkimään Tahkonrinteiden alla (siellä eteläpuolella) sijaitsevaan muurahaispesään, ilman huolta vastuusta.

    Alppilukion nuoret, elantonsa Tahkon turismista saavat yritykset sekä työntekijät, turistit ympäri maailman ja ennen kaikkea paikalliset asukkaat ovat kyllä huomanneet Nilsiän alueella jo valmiiksi sijaitsevan upean luonnon, rehevät metsät ja raikkaan ilman. Raikas ilma ja laadukas juomavesi eivät toistaiseksi vielä välity somekuplaan vaan ne on itse luonnossa koettava.

    Se mitä blogikirjoituksessa yritetään ajaa takaa jää paljasjalkaiselta savolaiselta nyt ymmärtämättä. Onko laskettelurinteen turistin Range Roverin päästöt lopulta paikallisen asukkaan syytä? Onko alppilukiossa opiskelevat nuoret syypäitä ilmastoahditukseen suuren suuressa Kuopiossa? Näihin kysymyksiin ei saada vastausta aikana, jolloin kirjoittaja voi paeta vastuuta blogin taakse ja syyllistäen, näppäimistö sauhuten ehdottaa tuhansien ihmisten elinkeinon karsimista.

    Mutta hei! Onhan meillä hiihtohissi puijollakin..

    • Eino J. (maallikkona)

      Kiitos Joonas H. kommentista!
      Paljon puhutaan, että jostakin on luovuttava. Mistä me suomalaiset luopuisimme? onkin jo toinen juttu. Todellakin kaupungit kilpailevat. Mittasuhteet ovat myös tärkeitä: Kiina ja Yhdysvallat vastaavat monessa taulukossa valtaosasta maailmamme hiilidioksidipäästöistä.

      Itselle tärkeän asian – tilapäinenkin – menettäminen saa parhaiten ehkä pohtimaan keinoja. Eräät kannattavat esimerkiksi maatalouden, tai sanoisiko, karjatalouden alasajoa. Sekin saa pohtimaan ja jos toteutuu, monen alan ammatteja loppumaan – karjakoista lihan leikkaajiin sekä makkaran tekijöihin.

      Vaikeaa se on Suomessa säästää kun päästöt jo ovat alhaiset. postasin äskettäin hiilivoimasta turvetuotannosta (tietenkin), missä senkin alasajo johdattaa tuontienergian varaan – ainakin pohtimaan korvaavia lämmön lähteitä; aurinkoenergia, maalämpö, ydinsähkö jne.

      Näin nuoruudessani paikan päällä Tahkomäen muuttuvan Tahkovuoren kautta Tahkoksi. Rantasipikö se viereisellä mäellä aloitti?

      Toivottavasti lunta riittää, jotta metsittämiseen ei ole tarvetta edes 2050!

Jätä kommentti

*