Normiton Joulu

Ostin tänäkin vuonna kotimaiset jouluomenat jo syksyllä.

Lämpimät kiitokset torikauppiaalle – asiantuntija osasi valita hyvän makuiset! Tänä vuonna olen suosinut lähiruokaa. Joulupuuro valmistui ohraryyneistä, ja hyvä tulikin. Kotimaisia vihanneksiakin löytyi joulupöytään – kiitos niistä viljelijöille! (Espanjalaiset vihannekset ja muutkin tuontitavarat ovat kohdallani pannassa, samoin kuin Suomea  valloittamaan tulleet ulkomaalaiset kaupat … ostan siis läheltä ja esim. suomalaisista osuus- tai k-kaupoista.)

Miten vuoden valon ja maatalouden juhlaan saadaan oma porsas?

Lupasin pohtia saturnaliajuhlaan liittyvää aihetta lisää.

Helposti: tähteeksi jääneellä ruoalla se kasvaa – kuten usein entisaikaankin. Esimerkiksi jokaisen kerrostalon pihaan perustetaan lätti tai kaksi ja kukin asukas kerää biojätteensä pihasian ruoaksi. Ruoan hävikki kotitalouksissa on edelleen huomattava, joten tällä menetelmällä jäteruoan voi syödä uudelleen.

Eräällä perheellä oli lehtijutun mukaan sika kotieläimenä kerrostalossa – valokuvassa metrinen sika köllötteli lasten vierellä makuhuoneen sängyllä. Myös tällä tavoin voi joulukinkun kasvattaa, kunhan sika on sisäsiisti.

Rakenteellinen ratkaisu on yksinkertainen.

Pihasikala voi olla esimerkiksi auton lavalla kuljetettava tavarakontti. Merikonttiin mahtuisi useampikin sika pahnoille.. Automaatti ruokkisi sian ja paketoisi  ritilän alle tippuneet jätökset biopusseihin – tai levitettäväksi pihan kompostorin kautta koristekasveille multana. Syksyinen kalttaamistyö voitaisiin uskoa esimerkiksi kiertävälle ammattilaiselle tai ammattikunnalle – samoin fileointi.

Pihalätiksi jää tulevaisuudessa autojen parkkipaikoilta tilaa kun väki siirtyy julkisen liikenteen ja kimppa-autojen käyttäjiksi. Keskitalvella sikakontissa voi kasvattaa lampaita pääsiäisateriaa varten, joten konsepti toimii ympärivuotisena. Tokkopa noista lihoista tarvitsisi mitään verojakaan maksaa tai sikoja korvamerkitä unionin lätkillä – normeja kun puretaan ja palautettaan kotieläimet jälleen kaupunkiin.

Mistä aineksista kertyy 2000 kcal päivässä?

Pienviljelytiloilla voidaan porukalla kasvattaa rehuja

niin itselle kuin pihan karjasuojan eläimille kesän aikana puutarhaharrastuksen nimissä. Maatiloja on runsaasti tyhjillään.

Ajatusta voi laajentaa ja perustaa merikonteista vaikka kokonaisen navetan kun sopiva alue korttelista löytyy – kerrostalorakennelmana myös lämpöhyöty voidaan kerätä talteen ja ottaa robotit käyttöön – ja maito sekä rehut ja liha ovat aivan äärellä – joka joulu.

Ilmaston lämpeneminen

saattaa tuoda kotimaisen kahvin ja luumut ynnä muuta, mutta tuota odotellessa on tuettava kotimaista marjateollisuutta ja omaa tuotantoa … pihoihin voi koristeeksi istuttaa myös marjapensaita … että jotain joutuu tuomaan mutta onneksi tuon verran Suomesta myös ostetaan …

 

 

Kommentit

  • Aisla

    Tosi hyvä juttu,lapsuudesta tuttuja kaikki.Eihän nykylapset sikoja näe muuta kuin siinä nykyajan lelussa,netissä.Tuskin tuntevat jos kysytään,luullaan harakkaakin kanaksi ja eivät kyllä tiedä mistä munat tulee.
    Äitikin aikoinaan teki tikusta asiaa kylille,kun lahtari tuli navettaan.Lemmikkipossu oli paloina kun takaisin tuli.
    Ja muistampa jutun kun meillä oli 2 lammasta,toinen minun ja toinen veljeni.Kun tuli paistin puute,kutsuttiin naapurin Gunnar asialle.Tarkoitus oli tehdä veljeni lampaasta paisti mut kuinka ollakkaan,setä sekoitti lampaat ja hän oli lopettanut minun lampaan.
    Voi sitä surua ja vuosien vihaa Gunnari parkaa kohtaan.
    Siihen loppui mun lihan syönti totaalisesti ja pätee vieläkin.En osaisi edestehdä mitään liharuokaa,hyvin olen pärjännyt muilla eväillä.

    • Eino J. Pennanen

      Kiitos kommentista
      (suosin sinänsä omalla nimellä olevia, mutta olkoon tällä kertaa, hyvä näin. Tarjolle on saapunut myös ilmeisesti ns. ”robottiviesti”, mille maallikkona ajattelen olevan ilmeisesti soveliaampi jokin toinen palsta tai blogi).

      Omakohtaiset kokemukset eläimistä ja luonnonkulusta voivat jäädä kaupungissa ja nykyisin vähäisiksi – kalastaminen, lemmikit (koiria on toki Suomessa runsaasti), kun tieto on lähes tarpeeton tai vain yleissivistävä.

      Maalla todella oppi elämänkierron kun pihakoiran tai nimikkoeläimen tunnit tulivat täyteen ja oli aika luopua siitä lopettaa se armeliaasti. Tämä meidän tietenkin on hyväksyttävä niin eläinten kuin vanhojen ihmisten poismenona elämästä kylläänsä saaneena. Toinen asia on tietenkin ravinnon olomuoto; entisaikaan tarvittiin myös lihaa talviaikaan, koska kesäisiä vihanneksia ei ilmeisesti riittänyt säilykkeinä … jos kohta … lihan / riistan / kalan syöminen liittynee oleellisesti myös kulttuuriin ja siihen, mitä ravintoa on ollut mahdollisuus ympäristöstä saada

      Niin, tuosta haikeudesta ja luopumisesta; Lapsena kerrottiin tarinaa siitä että lapset lähetettiin noutamaan naapurista lahtipäivänä ”saparonleikkuuveistä” – etteikö meiltäkin sellaista olisi käyty lainaamassa – sitä säilytettiin kamarin kellon laatikossa – ja vanhemmat toivat sen jälkikäteen pois.

  • Eino J. Pennanen

    vaihdettu teemakuva kun postausta laadittaessa ilmeni jokin tekninen kuvansiirtovika …
    OLKAAPA HYVÄ!

Jätä kommentti

*