Nousukaudet toistuvat

Valitsemamme markkinatalous toimii, hyvin tai huonosti, mutta toimii silti. Kaikkea voi tietenkin kohentaa, mitä korjattavissa on. Saattaisin korjata reilustikin, mutta on tässä tyytyminen esittämään vain muutamia realistisia ajatuksia.

Päivän kysymys

Aika-ajoin kansan tietoisuuden valtaa tietty puheenaihe. Poliittinen muisti tapaa olemaan kuitenkin lyhyt. Esimerkiksi veroparatiisikeskustelu syrjäytti, niin – minkä puheenaiheen? Kirjallisuudesta olen havainnut, että niin poliittiseen kuin talouselämänkin valtataisteluun liittyvät viestit pyrkivät tuomaan etua viestin lähettäjälle, joka saattaa olla taustalla näkymättömissä.

Meillä otsikoissa on erityisesti ollut eräs pankki, joka on päättänyt jo muutoinkin siirtyä pois Suomesta, ja joutunut näin epäsuosittujen yritysteni listalle (suosin suomalaista tänä vuonna). Kannattaa odottaa rauhallisesti, mitä perästä kuuluu! Tottahan veroparatiiseista olen kirjoittanut jo tätä aiemminkin, mm. päivälehden mielipiteenä.

Miten tähän on tultu? varmaankin moni meistä pohtii – jos kellä tähän on aikaa. Katson asiaa hieman kauempaa – ehkä vertaillen, ehkä vain ajatuksia selkeyttäen.

Uusi jako: Yhdysvallat 1930-luku – 2000-luvun globaalitalous 

Usein pohditaan, miksi Yhdysvalloissa on mennyt pitkään muuta maailmaa paremmin. Vaikka demokratia siellä muistuttaa paljolti roomalaista keisariaikaa, niin miksi Euroopassa kehittyi natsismi suuren laman mainingeissa, mutta Yhdysvalloissa ei.

Ilmeisesti vastaus on tuolloin Yhdysvalloissa kehittynyt palkansaajia suosiva politiikka ja demokratia.

Jo tuota aiemmin Yhdysvalloissa Theodore Roosevelt oli presidentti 1900-luvun alussa. Hänen sisäpolitiikastaan käytettiin termiä ”Square Deal”, joka viittasi oikeudenmukaiseen sopimukseen yritysten, kuluttajien ja työläisten välillä. Vuonna 1901 Roosevelt lupasi leikata trustien valtaa. Tämä tapahtui käräjöimällä suuryrityksiä vastaan. Näiden tapausten vuoksi häntä kutsuttiin ”trust-busteriksi”.

Wikipediaan on kirjoitettu, että Roosevelt vastusti mielivallan harjoittamista liike-elämässä ja puolusti työläisten palkkojen korottamista. Hän korosti lakia sekä valtion auktoriteettia. Vastaavasti nykyinen suuntaus on nähdäkseni kulkemassa tältä linjalta kauas pois!

Ylen Roosevelt-sukua tutkivassa sarjassa kerrottiin, että trustien aikaan asioista päätti käytännössä vain puolenkymmentä patruunaa. Teemakuvassani esitän, että 2 % maailman väestöstä omistaa 98 % pääomasta. Missä näin sanotaan, lienee löydettävissä.

Toinen seikka Yhdysvaltojen kehityksen eduksi oli ilmeisesti Franklin Delano Roosevelt (FDR), joka oli myös Yhdysvaltojen pitkäaikainen demokraattipuolueen riveistä noussut presidentti. Poimin tekstiä mm. Wikipediasta:

Roosevelt nousi presidentiksi, kun suurta (1930-luvun) lamaa oli kestänyt yli kolme vuotta. Hänen merkittävät taloudelliset ja sosiaaliset uudistuksensa saivat New Deal -nimen. Jossakin tämä käännettiin Uusi jako -nimelle. Hänen kaudellaan käynnistettiin useita voimakkaita julkisen rakentamisen ohjelmia (elvytys!).

Nykyisin kuulostaa oudolta, mutta Rooseveltin aikana säädettiin vähimmäispalkka ja annettiin työntekijöille oikeus järjestäytyä ja käyttää joukkovoimaa, lakkoja etujensa puolustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä. Näin työnantajat pakotettiin neuvottelemaan ammattiliiton kanssa ja noudattamaan kollektiivisen sopimuksen työehtoja. (Tästäkin ollaan kovasti pääomapiireissä irtautumassa jo Suomessakin …?)

Myös vanhuuseläkelaitos perustettiin. Sosiaaliturva ei ole tainnut kuitenkaan edetä siellä kovin hyvin? vaikka Wikipediassa kerrotaankin, että laitos on edelleen olemassa ja nauttii laajaa suosiota.

Taantumat toistuvat – Normitalkoot toistuvat!

FDR käyttäisi sanontaa: Nousukaudet toistuvat, joten myös yllä olevat ovat ymmärrettäviä otsikkoina. Omia ajatuksiani 23.3.2016 päivältä ovat:

Lainsäädäntö yhdenmukaistaa toimintaa. Sopiminen lisääntyy, koska ihmiset, tavarat ja raha liikkuu yli rajojen. Talousjärjestelmä on kuitenkin hutera. Lama tulee tietyn syklin mukaan, totesi taloustieteilijä Ravi Baira. Säädäntö lisääntyy nousukaudella. Markkinat hakevat vapauksia monin tavoin, joten taantuman aikana sääntelyä yleensä puretaan.

Miksi lama tulee? Sen aiheuttaa yleensä kysyntäpula. Sijoituksilla ansaitaan, joten kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan. Edelläkävijä voittaa. Uskottava pörssilaskun osaselitys on, että suuria sijoittajia on vähän ja he matkivat toisiaan. Pörssin ja rahan arvoa seurataan tarkoin, mutta normien kasvuindeksi puuttuu?

Talous on alkanut elpyä, mutta taantuma jatkuu? Uuden lain käyttöönotto luo yleensä joillekin tuloja ja toisille kuluja. Tarkoitan, että jos pukeutuu muodin mukaisesti, ostaa vaatteet varsin usein; Vaikka Suomen lakeja vähennetään, niitä tulee jatkuvasti Euroopan yhteisöstä, joten normitalkoot jäävät vajaaksi? Talouden kustannuksia lisäävät esim. laivojen ja autojen päästöjen pienentäminen. Tarvitaan uutta tekniikkaa, uusi laiva tai uusi auto. Luonnonsuojelun kustannuksen maksaa haitan aiheuttaja.

Olemme saman valtameren rannalla, joten normit ja kulut on oltava yhteisiä. Jos muotituote on muita vetävämpi, saa kuitenkin paremman palkan. Suljetusta sääntelytaloudesta kaksinapaiseen globaalitalouteen -kirjassa Samuli Skurnik kuvaa Suomen vientiteollisuuden ja kotimarkkinoiden kaksinapaisen talousmallin.

Mielestäni kotimarkkinoille sopisi markka ja ulkomarkkinoille euro. Tupo-pöydässä ratkaistaan se, kuka saa palkan euroina tai markkoina. Tämä on tehokkuusloikka.

Sanotaan, että mitä vähemmän talouspolitiikassa kiinnitetään huomiota työllisyyden ylläpitämiseen, sitä matalampaan inflaatioon päädytään. Kun kysyntä laantuu, markkinatasapaino lisää työttömyyttä. Yritys supistaa toimintaansa, jotta hinnat pysyvät korkeina.

Markkinoille on luotava vakaampia rakenteita, muuten normitalkoot toistuvat!

Eino J. Pennanen

Kuopio

 

Jätä kommentti

*