oletko nähnyt liito-oravan?

kesä

Ken muistaa, että Kansallis-Osake-Pankki (KOP) oli ottanut oravan pankin tunnukseksi.

Pankin toiminta päättyi suurena lamavuonna 1990-luvulla. Oravalla on taipumus säästää ja piilottaa ruokaansa pahan päivän varalle. Tiedetään myös, että aikoinaan raha tarkoitti juuri oravan nahkaa, joita parhaina aikoina on pyydetty Suomessa miljoonia vuosittain. Se oli parhaita vientituotteitamme tervan ohella menneinä aikoina.

 

Muistan elävästi kun isäni lähetti minut pikkupoikana katsomaan liito-oravaa. Se oli kesällä erään luonnon niityn laidassa pystyyn lahonneen koivun oksalla. Näin sen. Näin myös kun se liiteli pois. Kaiketi tämä on ainoa kerta kun olen nähnyt liito-oravan.

Oletko Sinä nähnyt luonnossa liito-oravan? Entäpä tavallisen oravan? Noin niin kuin äskettäin?

 

Takavuosina oravia oli runsaasti Kuopion puistoissa.

Eräät eläinystävät ruokkivat oravia, koskapa ne keräytyivät puistossa liikkujan ympärille. Erään kerran puusta pudonnut pökerryksissä oleva poikanen oli puistossa kävelleitten nuorten ihailtavana kädestä pitäen. Mitäpä tuossa olisi tehnyt kuin päästää menemään ja odottamaan virkoamistaan. Kenties.

 

Kotikadullani oravia vilisti aikoinaan kahden puiston välillä katuvalopylväitten välistä kaapelia pitkin. Aikamoista akrobatiaa. Eräänä kesänä orava kävi kylässä myös kotonani – avoimesta ikkunasta pääsi seinää pitkin kiipeiltyään sisälle. Ilmeisesti olohuoneen pöydällä avoimena ollut pähkinäpussi saattoi olla vierailun pontimena – mene ja tiedä. Orava löytää ruokakätkönsä – varasto pesänsä – hajuaistinsa avulla.

 

Oravia on kaiketi pidetty kotona myös lemmikkinä.

Eräänkin tarinan mukaan heille kotiutunut orava oli loikoillut sängyllä, mitä talossa poikennut siivooja oli alkanut järjestellä. Hän oli nostellut pehmolelut ja tyynyt syrjään, kunnes äkkiä niistä yksi hyppäsi jaloilleen ja vilisti karkuun – siivoojan säikähdyksen saattaa vain kuvitella. (Luonnonvaraisia eläimiä ei nykyisin saa pitää lemmikkinä, jos muistan oikein)

 


poimin ja yhdistelin eri linkeistä keskeisintä:

Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä parin hehtaarin liikkumisalueensa sisälle. Oravalla on usein käytössään useita pesiä samanaikaisesti. Yleensä oravan pesäpuuna toimii mänty tai kuusi, harvoin lehtipuu.

Orava

 https://www.riistakolmiot.fi/animal/orava-sciurus-vulgaris/

Wikipediassa 

Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin. Orava muistaa osan kätköistään Ravinto: Kuusen ja männyn siemenet, huonoina ravintovuosina myös näiden silmut ja kesällä siementen lisäksi marjat, sienet, hyönteiset sekä muu eläinravinto.

riista-sivustolta 

https://www.kuopio.fi/elaimisto  aineistoa Kuopion verkkosivustolla, ken ehtii

ja  https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kuopio-p%C3%B6nt%C3%B6tt%C3%A4%C3%A4-liito-oravat-pois-rakentamisen-tielt%C3%A4/535513 
Kuopio pöntöttää liito-oravat pois rakentamisen tieltä 13.05.2015

 

Kommentit

  • Mehtämies

    Olen toki nähnyt liito-oravan keskellä kirkasta päivääkin. Niitä on aika paljon Suomessa.

    • Eino J. Pennanen

      Kiitos kommentistasi!

      Mehtämies näkee varmasti kaikenlaista, mitä me kaupunkilaiset emme näe luonnosta. Kun kirjoitin Mehtämiestä, mieleeni palautui, että samoillessani nuorempana kotipuolen palstoilla, marjastamassa ja vain muuten, todella näin liito-oravia metsissä myöhemminkin. Vaikka Kuopion ja Savon Sanomien verkkosivulla kerrotaankin kuopiolaisista liito-oravista, että niitä on runsaasti, en muista yhyttäneeni sellaisia kaupunkiretkilläni.

  • Make

    Liito-oravia kuopiossa nähnyt parissa eri paikassa. Noin puolenkymmentä vuotta sitten Linnanpellon Flodbergin hautausmaan kulmilla, Pappilantien varressa. Rakensivat sitten sen asuinalueen siihen, ja ei ole tullut sittemmin enää samoiltua noila nurkilla. Liekköhän vielä viihtyvät tuola hautausmaan puustossa liito-oravat? Parisen vuotta sitten tuli nähtyä liito-orava myös Leipäniemessä, siinä lumenkaatopaikan kupeessa. Nyttemmin ovat rakentaneet tuon Kumpusaarentien halkomaan tuota aluetta ja empä ole sen koomin enää leipäniemessä liito-oravia bongannut.
    Sanovat että runsas lukuisina ilmenevät nämä liito-oravat täälä Kuopion mailla, ja kai se on uskottava kun puoli vuosisataa täälä eläneenä niitä on peräti nämä parikin havaintoa tehnyt.

    • Eino J. Pennanen

      Kiitos kommentistasi! Kuulostavat sijainniltaan sopivalta.

      Niin, suojelualueista ja niiden koosta puhuttiin palon takavuosina. Ihmisen levinneisyys oli ilmeisesti jutustelun katsantokanta, että liito-oravien papanat estivät sen. Oliko sitten niin, en tarkemmin seurannut – ilmeisesti ei kokonaan. Vuorelassa esimerkiksi rakensivat puisista sähkötolpista ylitystien liito-oraville tien poikki … ja Kuopiossa niitä pönttöjä – ketkä niissä asustavat, jäänyt seuraamatta.

      Täytyy joskus katsoa, minkä kokoiseksi se liito-oravan tontti määriteltiin kaupungin kaava-alueella, jotta rakentaminen eri seuduille sallittiin – jos liito-orava oli katselmuksessa mukana. Kaiketi luonnon monimuotoisuuden säilymisen arvioinnissa on mukana myös ”muut” lajin esiintymisalueet, esim. eläinten osalla – ehkä jossakin määrin myös muut ihmisten esiintymisalueetkin siinä sivussa. Ihmiset ovat vallanneet maailmalla mitä ihmeellisimpiä paikkoja – tulva-alueista lähtien.

Kommentointi on suljettu.