Onnea britit – Elisabet II Suuri – EU:sta voi erota

Britit päättivät säilyttää identiteettinsä.

Aikoinaan kuningatar Elisabeth II oli aprikoinut jokseenkin, että mikä hänen roolinsa on tulevaisuudessa kun yhdistynyt kuningaskunta liittyi silloiseen unioniin. Nytpä tuo asia selkeytyi – britannit palasivat itsenäisille juurilleen – jopa hänen hallituskaudellaan.

Aihetta olisi nimetä brittien hallitsijaa Rooman keisarien tapaan Augustukseksi (nainen Augusta) tai liittää nykyisen kuningattaren nimeen Elisabet II Suuri, jos Elisabet II Augusta kuulostaa vieraalta – briteillä kun on vanha ja monipolvinen arvojärjestelmä

Britanniaa köyhtyi maailmansodan vuoksi.

Euroopan vapauden ja demokratian puolustaminen tuli briteille kalliiksi, huolimatta siitä, että Yhdysvallat ja nykyinen Venäjä jakoivat vastuun ja kantoivatkin taakasta suuren osan. Eurooppa on kiitoksen velkaa briteille – eritoten sen ikuinen kiistakumppani Ranska.

Maailman vanhin valtio on vaikea määritellä.

Tarjolla on netissä useitakin, mutta miehitykset ja liitot katkovat ketjun.

Englanti olisi yksi maailman vanhimmista valtioista, sillä Iso-Britannia on kehittynyt omille sijoillensa aikojen saatossa. Poliittinen kulttuuri syntyi saarella hiljalleen – omia aikojaan.

Niin, yleisesti tarkastellen Iso-Britannia on malliesimerkki maasta, joka on ollut itsenäinen pitkään.

Britanniasta muistetaan, että Rooman valta ulottui antiikin aikana pitkälle Englannin saarta, Vallum Hadrianille saakka. Muurin (Hadrian’s Wall) rakennutti keisari Hadrianus vuosien 122–127 välisenä aikana provinssinsa pohjoisrajalle.

Skotit jäivät ulos (tai viikinkejäkö ovat?). Netin mukaan skotit ovat sekoitus kelttiläisiä, germaanisia ja skandinaavisia kansoja.

Niin,

Skotlanti tuli osaksi Yhdistyneitä kuningaskuntia vuonna 1745. Skotlannin (Albannaich) eli Scotian perusti Kenneth MacAlpin vuonna 843. Kuningaskunta laajeni vuoteen 1034 mennessä nykyisille rajoille. Sotia oli runsaasti kuten elokuvista muistetaan.

Elämänmuotojen englantilaistaminen Skotlannissa on Suomen lappalaisen kulttuurin tapaan kesken, onnistuneenko tuo koskaan?

Skotit tykkäävät itsenäisyydestään.

Niinpä on todettu, että ”Jaamme, erityisesti Suomen ja Norjan kanssa, yhteisen maailmankatsomuksen ja elämäntavan”,  kansallismielisen puolueen puheenjohtaja William Wolfe totesi Ylen jutun mukaan vuonna 1977.

Muutama maa on historiallinen ilmiö.

Esimerkiksi Englanti käy hyvin; Englannissa tyypillinen paikallinen ruhtinasvalta kiteytyi aikoinaan Lontoon alueelle.

He kehittivät sinne parlamentin 1200-luvulla ja laativat kuninkaan valtaa rajoittavan lain. Magna Carta (’suuri peruskirja’) on Britannian ns. perustuslakia muistuttava julkista valtaa rajoittava säädöskokoelma vuodelta 1215.

Kaiketi siitä katsotaan alkoikin Englannin valtiollinen historia ja nousu. Taisipa olla niin, että englantilaiset hallitsivat aikoinaan imperiumissaan neljännestä maailmamme pinta-alasta. Ilmiö, mihin mikään maa ei ole ilmeisesti yltänyt. Kenties Kiina tähän tähtää nykyisin?

Yhteistä kulttuuria Eurooppa pitkälti on.

Ehkäpä yksi yhdistäjistä tärkein on Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus, joka oli Rooman keisari vuosina 117–138, ja Rooman konsuli vuonna 108.

Augustus ja naisista Augusta on arvonimi ’kunnianarvoisa’.

Matkoilla valtakuntaansa kehittämässä Hadrianus oli puolet hallitusajastan; esimerkiksi Jerusalem sai uuden nimen Aelia Capitolina keisarin toisen nimen mukaan.

Aelia Capitolina kaupunki rakennettiin kapinoitten raunioille uudelleen roomalaiseksi kaupungiksi.

Se oli omistettu Juppiter Capitolinukselle. Maallikosta siis suuri kunnianosoitus roomalaiselle kaupungille! kuten Hadrianuksen muuri itse asiassa nykyisille skoteille.

Roomalaisten nimistä on mukavasti kerrottu, että kansalaisen nimi oli vain Rooman valtakunnan kansalaisille kuuluva nimi.

Miespuolinen sai sen syntyessään ja ulkomaalainen tullessaan kansalaiseksi. Kuinka käy brittien tulevaisuudessa? Tiedetään, että keisari Hadrianuksen kuoleman jälkeen vihamielinen senaatti kirosi keisarin muiston (damnatio memoriae) ja päätti poistaa historiasta jäljet Hadrianuksesta. Kaikuuko ’kirotut britit’ –sanonta Euroopan holveissa? Tuskinpa.

Rooman uusi keisari Antoninus Pius sai senaatin pyörtämään päätöksensä, ja Hadrianus julistettiin jumalaksi. Näin se varmaankin käy myös britannien kohdalla itsenäisyyden vahvistuessa. – Kiinan sijaan eurooppalainen tuotanto siirtyy Brittein saarille. (vaikka nykyisin sieltä on teollisuutta vähennetty – tulliraja ilmeisesti on syynä, mutta tuotantokustannuksiin voinee punnan arvo ja valtion verotus sekä pankkilaitos vaikuttaa, näin ounastelen pitemmän päälle käyvän.

Jäsenmaksu nousee – Exit hanke luonnon helmassa

Kommentit

  • Leena Raveikko

    Kunpa Suomikin vihdoin brittien innoittamana eroaisi EU:sta. Jäsenmaksu kun on meille niin kallis, nettomaksajia kun olemme olleet kaiken aikaa (mutu). Minäkin kannan lompakossani jatkuvasti kahta markkaa siinä toivossa, että ne joskus otettaisiin takaisin käyttöön.

    • Eino J. (maallikkona)

      Kiitos kommentistasi.
      Ajattelin otsikoida juttuni jollakin ”nuoret päättäkööt” tyylisellä eropohdinnalla, mutta ajatus jäi Suomen osalta kokonaan pois. Olenhan siitä jo postannut.

      Muutama vanha raha minullakin on muistona. Keräilijältä olen ostanut muutamia muitakin rahoja lisää. Jokin vanha pikkuraha oli peräti pari kymppiä. Eräissä maissa on todella hienoja seteleitä – hintoja tinkiessäni olen sanonut lappusia bingolipuiksi – niillä kun ei taida olla mitään käyttöä tai arvoa sinänsä. Valtioita joista en liene kuullutkaan. Vanhan Venäjän duuman seteleissä oli joskus halpa raha; ihastuin sen väriin ja kuviin – lienee sekin jo kulkeutunut jonnekin piirongin pohjalle tai lahjaksi.

Jätä kommentti

*