Onnea Elisabeth II, 95 v – melkein sata!

Perinteen mukaan brittihallitsijan lippu on aina ylhäällä, eli sitä ei lasketa puolitankoon suruaikana.

Esimerkiksi elokuvassa, missä kuningatar Viktorian  poika Edvard VII saattoi laivalla edesmennyttä hallitsijaa, ja lippu oli laivassa niin sanotusti puolitangossa, hän totesi, että nostakaa lippu, kuningas elää. Sanonta taitaa olla jokseenkin, että kuningas on kuollut, eläköön kuningas!

Kuningatar Elisabeth täyttää 95 vuotta 21.4.2021, kerrottiin uutisissa.

Maallikon ja vierasmaalaisen mielestä perinteisiin kunnialaukauksiin olisi kansalaisilla (tasavaltalaisittain ilmaistu) aihetta. Kaiketi tulisi käyttää kuningaskunnan kansalaisista alamainen-nimitystä muotoseikkojen vuoksi. Onhan se prinssipuolison menetys tietenkin niin valtiollinen kuin etenkin henkilökohtainen asia, mutta perinteitä noudattavalle järjestelmälle asioiden suhteen ymmärtäminen tarkkailijan silmin on haastava.  Maassa maan tavalla.

Onnea siis kaikesta huolimatta.

Pian se 100 täyttyy, ja heilahtaa ylikin, ja on kohta 105, jne.

Pitkäikäinen oli myös ns. kuningataräiti, ja hyväkuntoinen muun muassa kirkollisiin tilaisuuksiin astellessaan. Erikoinen tilaisuus oli myös se, kun vanharouva odotteli asumuksensa ulkopuolella posteljoonia, jonka tehtävä oli tuoda kuningattaren jokaiselle 100-vuotiaalle alamaiselleen lähettämä onnittelukirje. Äiti odotti tyttärensä kirjettä tavallisen kansalaisen tapaan. Pääsi uutisiin. Kuinkahan asiaa hoidetaan, kun kuningatar lähettää itselleen onnittelukirjeen  100. vuosipäivänään? Jää nähtäväksi, ken elää.

Luithan jo edellisen postaukseni pohdinnoistani suomalaisten liittymisestä yhdistyneisiin kuningaskuntiin – tasavaltalaisena siis.

Kuinkahan tuo muodollisesti onnistuisi? Tarvitsisiko ensin lakkauttaa  Suomen valtio – ja erota unionistakin – vai siirtyisikö kaikki seuraajavaltiona olevalle – Iso-Britannialle, tai mainitulle yhdistyneelle kuningaskunnalle?

No, kohteliaisuudet varmaankin tältä erää riittävät, mutta että olisihan siinä hohtoa. Kuningasajatukset ovat Suomessa laantuneet, mitä nyt niihin toisinaan törmää. Erikoistahan se on tuijottaa teleisiota kun hääpari ajelee hevoskyydillä pitkin Tukholman tai Lontoon katuja, mutta katsotaanhan niitä, ja linnan kutsujakin, tuntikaupalla.

Jätä kommentti

*