Onnea meille 9.5.2021!
Koko ajan unioni laajenee valtiomuotoa kohti ja kansalaisvaltioiden rooli heikkenee. Suomikin liittyi aikoinaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön, joten olisiko tuon jäsenyysäänestyksen aika jälleen, että olemmeko ujuttautuneet unioniin vai emme? Kehitys alkoi 1950 Ranskan ulkoministerin ehdotettua puheessaan uutta yhteistyömuotoa eurooppalaisille – siitä se sitten lähti liikkeelle.
Mitkä ovat Euroopan unionin peliliikkeet britannien eroamisessa?
Uutisissa seikka vaikutti olevan keskeisesti esillä 2018, mutta asia oli silti pitkän vatuloinnin jälkeen edelleen kesken. Lieneekö valmista täysin nytkään 2021. Mikä siis neuvoksi?
Mediassa esiintyi propagandan kaltaista brittivastaista – tai sanoisiko – unionimyönteistä kirjoittelua eroasiassa. Väkisinkin tulee mieleen esimerkki siitä, kuinka brittilehdistö suhtautui 1938 omaa hallitustaan tukien siihen, kun Hitlerin kanssa hallitus sopi Tšekkoslovakian osan liittämisestä Saksaan – vastustavia Churchillin puheenvuoroja ei julkaistu, kunnes Sir Winston Churchill huudettiinkin sodan syttyessä laivastoministeriksi ja pääministeri Chamberlainin erottua toukokuussa 1940 pääministeriksi, käymään sotaa Hitlerin natseja vastaan. Sota loppui 8. toukokuuta 1945.
Kauppaa on käyty ja yhteyksiä vaalittu – britteihin – joskus ystävinä ja toisinaan jopa sotien. Kauppa varmasti jatkuu vastakin.
• Näin se on ollut. Selaile vaikkapa Oolannin sodan kirjoja (kun Venäjää höykytettiin)
• Mielestäni Irlannin rajakysymyksestä on noussut tarpeeton poru – tarpeeton kynnys. Ja taitaa jatkua vielä 2021?
• Miksi? Voisi se Irlanti olla tietysti kokonainenkin, mutta myös brittiläinen.
Kannatan yksityishenkilönä kansalaisvaltion – rajoitetun jäsenalueen – henkilöiden itsenäisyyttä ja kansallista vapautta sekä ystävällisiä suhteita naapureihin ja kauempanakin asuviin – kannatan myös sitä, että valtiossa kyläiltäessä kysytään ennalta suostumus saapumiselle – viisumi tai vastaava. Näin on hyvä!
24.10.2018 juonnon jälkeen: EN siis pitäisi kovin merkittävänä suosia Irlannin kantaa omia myös Pohjois-Irlanti omaan vaikutuspiiriinsä kuuluvaksi osana brittien unionista irtautumissopimusta - vaikka terrorin kaltaista itsenäisyysliikettä sen puolesta vuosikymmenet - tai sadat - on esiintynytkin tai alkaisi esiintyä uudelleen!
päivitettyä poimintaa 24.10.2018 postauksesta
Jäsenmaksu nousee – Exit hanke luonnon helmassa
Matti
Ensimmäinen etappi oli Suomen luisuessa Eu;n mustaan aukkoon, ilman kansan äänestystä. Ja nyt taitaa tulla se viimeinen niitti, jos Velkaunioni Suomessa hyväksytään. Se ei ole mielestäni kertaluontoinen, vaan jatkuu niin kauan kuin köyhemmät maat on imetty velkavankeuteen, josta ei ole ulospääsyä. Eilen katsoin A-talkin ja siinä ainoa joka jotakin ymmärtää siitä, mikä on EU:n tarkoitus; Perussuomalaisten edustaja, joka puhui lyhyesti ja järkeen käyvästi. Muilla oli puheissaan sitä tavallista ilmaa, jota poliitikot puhuvat vain puolueen kannatukseksi.
Eino J. (maallikkona)
Kiitos kommentistasi, sisältää myös arvostuksen.
Saatoin torkahtaa em. keskustelun aikana, mutta näkemyksiä tukiaisvelan ottamisesta ja jaosta on ollut esillä viljalti. Yleisin arvostus näyttää puoltavan lainarahan käyttämistä useammankin seikan turvaamiseksi. Jotenkin luonnehtisin velan ottamista kunkin valtion omaksi velvollisuudeksi, minkä kohdentamista unioni voisi ohjata painopisteitä kohdentamalla. Voi olla, että Suomi ei po. rahaa edes tarvitse, tai moni muukaan, kun raha ei ole ilmaista, jos kohta, kaiketi jokunen valtio saisi enemmän kuin joutuisi maksamaan velkaa takaisin. Mitkä ovat todelliset työllisyyden ja tulonmuodostuksen kasvu, jää vasta nähtäväksi. Unionista on jo alkuaankin kaavailtu Euroopan Yhdysvaltoja, vaikka kehitys tietenkin ottaa oman aikansa rauhanomaisena prosessina.
Talousmahtien kehitys maailmalla vaikuttaa asiaan. On kuitenkin muistettava, että eurooppalaisetkin ovat ulkoistaneet tuotantoaan ns. kehitysmaihin – kuten samalla hiilidioksidipäästöjään, joten tuotannon ja työllisyyden kasvu jäänee panoksista huolimatta vähäiseksi ja painottunee kulutukseen.
Matti
Mielestäni EU:a ei voi verrata Yhdysvaltoihin. Usa on yhtenäinen valtio ja EU on useista eri valtioista koostuva ”kommuuni”. Siis, maantieteellisesti saattaa olla yhtä iso alue kuten USA. En ole tarkistanut mittasuhteita, mutta jokin komitea voisi Suomessa verrata mittasuhteita. Voihan sitä Suomestakin tehdä osavaltion” mini usan” eri läänit olisi osavaltioita.
Eino J. (maallikkona)
Niin, nykyinen, mutta Matti, tarkoitti nähdäkseni minun sanoin, kekityksen tulosta ennakoiden, jos yhteisvastuun vellista projisoi valtiomuotoon, liittovaltiona – Yhdysvallat ja Saksa erityisesti on usein tavoitellut liittovaltiota. Julkisiin väitteisiin olen havainnut jo velkahankkeen alkuvaiheessa painotetun, että kyseessä ei ole millään muotoa liittovaltiokehityksen alku – yksittäistapausselitys onkin uskottava – mutta, eikö kukin voi rahoittaa yrityksiään itse? Valtioliittoja pohtinemme toiste…