Onnea nuoret! Suomen perilliset

Pohdin parin lomaviikon kirjan antia.

Maallikko siirtää savolaisittain vastuun mielellään lukijalle. Toivottavasti kiinnostus tiedon jatkojalostukseen herää, ajatuksiani artikkelikuvasta on enemmän jäljempänä.

Silmäilemäni teokset ovat: Syntynyt digiaikaan ja Imperiumin perilliset. (syntynyt -sana on teoksen kannessa vihreällä, joten sama tässäkin)

 

Digiajan nuoret ikäpolvet

Internet-sukupolvi,   tai digiajan nuoret herättivät Suomen perillisinä ajatuksia lomaviikolla. Pohdintojani jäljempänä mm. luettujen kirjojen ja uutistapahtumien ym. innoittamina.

Lukuisten TV-ja radiokanavien ja Internetin aikana tuskin havaitsee, että pienestä kaikki alkoi. ULA-radiolähetyksiä oli alkuun tietenkin vain yksi, ja ns. yleinen ja uusin rinnakkainen kanava. Yleinen lähetti arvokkaammalta kuulostavaa ohjelmaa ja rinnakkainen viihteellisempää.

Samoin TV-kanavia oli alkuaan yksi. Kakkonen kehittyi yksityisen tes-television myötä. (Tesvisio aloitti TV-lähetykset Suomessa 1955 kaapeliverkossa). Kolmantena kanavana toimi MTV, jonka ohjelman YLE välitti. Seurasin tv:n kehitystä vuodesta 1961 alkaen.

Nykyisin netissä pääsee selailemaan mitä ihmeellisimpiä tietokantoja ja lähetyksiä. Nuorten maailmassa netti on korvannut television.

 

Pienestä ihmiskuntakin on kasvanut.

Väestön määrä kasvoi ja vaihteli eri aikakausina, kunnes teollistuminen ja talouden kohentuminen (ruoan tarjonta) sai aikaan väestöräjähdyksen. Sotia käytiin yleismaailmallisesti pariin otteeseen ja nurkkakunnilla lähes kaiken aikaa.

 

Mitä olemme oppineet; pidentyneen ihmiselämän – kaiketi – terveydenhuollon, monimuotoista teknologiaa, yhteiskunnan rakenteita ynnä muuta – mutta jokainen sukupolvi opettelee kaiken tavallaan uudestaan, ja kyseenalaistaa kehityksen vuoksi entistä. Monimuotoisuus ja monikulttuurisuus on oikeastaan päivän sana. Imperiumit yleensä romahtavat, joten puhutaan myös Imperiumin perillisistä (kuten brittien osalta heidän nykykirjallisuuttaan tutkivassa teoksessa on tehty).

Digiaikaa luotaavassa teoksessa monikulttuurisuus – tai eri käsittein myös eri rodut – ovat päivän puheenaiheita, ja eri teemavuosien arvoinen. Syntynyt digiaikaan –teoksessa on runsaasti asiaa; Don Tapscott 2009.

Muotoilin teoksen tietojen perusteella esimerkiksi oheisen kaavion Yhdysvaltojen lapsitilanteesta. Kirjoittaja käyttää rotukäsitettä ja värejä, joten kuvaaja on laadittu valkoisten lasten ja ei valkoisten lasten osuuksien mukaan. Oletuksena on, että määrät Yhdysvalloissa ovat tasan.

Tämän lisäksi kirjoittaja on havainnut, että nuoret solmivat vapaammin avioliittoja (parisuhteita) eri rotujen kesken kuin aiemmin.

 

Brexitiä sivuten

Brittien muuttotilannetta en suoranaisesti ole hakenut, mutta mielikuvan perusteella kaavio voinee olla myös brittien ja maahan äskettäin muuttaneiden kansojen edustajien osalta saman kaltainen kuin Yhdysvalloissa.

Lontoolla on esimerkiksi jo muslimitaustainen pormestari, ja esimerkiksi moskeijoita on tiettävästi rakennettu pitkin Yhdistynyttä kuningaskuntaa – suuriakin.

Toisessa teoksessa kerrotaan kirjallisuuden näkökulmasta moniarvoisuudesta ja monikulttuurisuudesta puhuttaessa, että suurta maahanmuuttoa on ollut entisistä alusmaista, siirtokunnista, erityisesti Lontoon alueelle. Teos esittelee siirtokunnista Britanniaan muuttaneita nykykirjailijoita. Osasta heistä on kuultu Suomessakin.

 

 

Entäpä Suomen perilliset?

Millainen on Suomen maahanmuuttotilanne sanotaanko 50 vuoden kuluttua, voi vain arvailla.

Toteutuuko Yhdysvaltain tai Britannian kaltainen moni- tai rinnakkaiskulttuurien kirjo Suomessa, riippuu kokonaan siitä millaista maahanmuuttopolitiikkaa lähivuosikymmeninä harjoitetaan.

Yhdysvalloissa taloudelliset intressit määrittelivät siirtolaisuuden synnyn, erityisesti orjien maahantuonnin tarpeen. Kansakunnan kasvu vauhdittui myös muun tai tavallisen siirtolaisuuden ansiosta. Elokuvista tuttu kiinalaisväestön määrän kasvu siellä lienee kuitenkin ollut pelkästään työvoimapoliittinen esimerkiksi rautatierakennustyömaitten vuoksi, mene ja tiedä.

Missä määrin Suomi tarvitsee tuontityövoimaa, on oikeastaan poliittinen kysymys, mutta käytännössä taloudelliset toimijat kulkevat tässä asiassa tämänkin kysymyksen suuntaviivat. Ilmeisesti muun edellä – tai ovat sitä jo tehneet ulkomaalaisen työvoiman käytön kohdalla.

Vaaleissa ratkaistaan tämäkin seikka …

 


Don Tapscott kertoo Syntynyt digiaikaan -teoksessaan sodanjälkeisten sukupolvien kehittymisestä ja arvoista Yhdysvalloissa.

Television on korvannut internet ja sen tuotteet. Lapsuudessani oli jo kaksi tv-kanavaa, joista toisella oli MTV:n lähetyksiä,.

Eräs tuttavani sanoi lapsiaan ehkä mallintaen jo vuosikymmeniä sitten, että sääkin katsotaan netistä (hänen isänsä oli maallikkoennustaja, joten hän katsoi sään ikkunasta). Digisukupolvi on tullut äänestysikään.

Hyvin usein tekisi mieli kysyä kanssakulkijalta, että mitä hän kuuntelee korvakuulokkeistaan kaupungilla liikkuessaan, tai että mitä pelejä tai tiedostoja lueskelee istuskellessaan lähistöllä. Jää kysymättä kun ei tohdi häiritä. Kysyin kerran jotain nuorisoasiaa tuttavaltani, mihin hän aprikoi etten ehkä vastausta ymmärrä…

Jätä kommentti

*