Osa 1) Jumissa Kuopion Torilla

Hieman yllätyin kun silmäilin joutoaikoinani majatalossani olevaa kirjojen kokoelmaa ja siinä esiintyvää kuvausta EteläSudanista. Kirja on lähetystyössä maanviljelyksen asiantuntijana toimineen suomalaisen muistelmat eläkepäivillään.

  1. Ensimmäinen yllätys oli, että luterilaisuus on läsnä uudessa EteläSudanin valtiossa.
  2. Toinen yllätys oli, että sääolot vaihtelevat sadekauden ja kuivuuden välillä EteläSudanissa.
  3. Kolmas yllätys oli, että muistelmakirjassa mainitaan afrikkalainen Martti Ahtisaaren nimeä kantava koulu.

Pidin aiemmin EteläSudanin maata lähes rutikuivana. Sitä kaiketi enin maasta onkin. Alueella kuitenkin virtaa Valkoinen-Niili –joenhaara ja maan laidalla on erittäin suuri vesivarasto, eräänlainen rämealue, mistä varmaankin voisi saada runsaasti vettä lähialueille. Varmaankin? jos vesi olisi kasteluvedeksi kelpoista ja niin tahdottaisiin? Ajattelin ryhtyä konsultiksi!

Kuopiossa juhannuksen aatonaattoaamuna

Luvassa on palkankorotus ja siten kenttätyötä parempia hommia. Agentin mietteet jatkuvat.  Nyt kuitenkin olen jäänyt jumiin Kuopioon asemapaikalleni. Uusi agentti ei pääse tulemaan, vaihto viivästyy. Tärkeä tavoite on sulautua maisemaan – vielä pahempi minulle.

No, olenhan sentään Maailman navalla – Cityssä suorastaan.

Itse alan jo olla paikkakunnalla liian tuttu, joten on ollut oltava hissukseen. Ruokaa on pitänyt säännöstellä, ja olla dieetillä kuin aikoinaan 1800-luvun puisissa merilaivastoissa pitkillä merimatkoilla. Että jotta riittää tarvitsematta käydä alvariinsa marketeissa. Siitä jää digijälkiä. Ainakin jälkiä mitkä voi havaita. Suomen suojelijat ovat tutkineet agenttien liikkeitä – kertoivat jopa uutisissa.

Pääsin muutenkin valtakunnan uutisiin:

Murhien, tappojen ja niiden yritysten määrä on kasvanut Suomessa kevään aikana. Alkuvuonna 2020 on tehty tahallisia henkirikoksia ja niiden yrityksiä enemmän kuin vastaavana aikana kertaakaan kymmeneen viime vuoteen.” kertoi yleisradio.

Voin mainita seikan raportissani – ohimennen ja vaatimattomasti. Saattaisivat muuten luulla, että kaikki ovat minun jäljiltäni – siis nuo tapot. Ei sitä nykyisin oikea agentti toimi tappajana kuin elokuvissa – ei niin. Hissukseen on oltava, kuten kaikki muutkin, siis paikalliset kansalaiset, jotta sulautuu joukkoon.

Mikäpäs tuossa:

Löysin kyllä naapuriverkostojen epäiltyjä vakoiluverkkojen jäseniä, ja olen porukkaa yrittänyt harventaa – siis eliminoida. Maan roudan vuoksi jälkien hävittäminen on ollut hankalampaa kuin ennen, sotkea suohon vaikka –  tai kuljettaa muualle.

Ja nuo kulkurajoitukset.

Helsinkiin pääpaikalle ei voinut mennä keväällä lainkaan, kun oli sulkutila. Koko kevään on pitänyt olla varovainen kun liikkua ei ole saanut juurikaan. Koronarajoitukset. Olo on tuntunut vanhukselta. Ja nälkäkin on.

Onpa tässä ollut aikaa muuhun.

Tulevalle asemapaikalleni Afrikkaan, jos eivät ole muuttaneet. Naamioidun johonkin yleiseen hyödylliseen rooliin. – Ovat ammattilaiset sitä kehitelleet. Luin kirjoja ja katsoin videoita – uudelleen.

 

Mielikuvani Sudanin seudusta on peräisin sotaelokuvasta, kun osallistuin maassa 1885 käytyyn sotaan – elokuva oli tehty Britti-imperiumin katsantokannalta; britit nujersivat maassa valtaa pitäneen Mahdin joukot. Kulkupelinä oli kameli.

Luulisi että maassa saadaan vilja ja ruoka kasvamaan sadekauden veden turvin? Täytyypä lukea tuo kirja tarkemmin ja katsoa vähän taustoja lähemmin. Kanavointityömaa oli eräässä kirjan valokuvassa jäänyt kesken ja suuret työkoneet niille sijoilleen? Ehkäpä kansalaiset eivät hallitse kanavien laittoa tai niihin perustuvaa viljelyä?

 

Avustuksista ja suorasta ulkomaisesta ruoka-avun tarpeesta on netissä paljon takavuosina ollut kuitenkin puhetta. Lähetysapu viljelytekniikasta ja vastaavasta on ollut oikealla asialla, samoin puiden istuttamisprojekti, mistä myös kerrotaan.

Kuinkahan nuo kehitysprojektit Afrikassa ja maailmalla etenevät – ja mitä kehitetään – hevonen kun juo vain janoisena – erään sananlaskun mukaan – eikä kannettu vesi pysy kaivossa –  että kansan olisi itse hankkeet keksittävä? Millaisen konsultin roolin saan, jää nähtäväksi.

  • Globalis-sivustolla sanotaan, että ” Niilijoki virtaa koko maan halki ja sen juoksua ympäröivät kapeat kaistaleet hedelmällistä maanviljelymaata vastakohtana muutoin niin kuiville alueille.
  • Ettäkö kanavoimalla voisi laajentaa viljelyaluetta?
  • Suomella on jokin metsän istutushanke alueella … josko olisin siellä suomalainen roolissani?

 

Wikipedia kertoo, että Mahdi (arab. مهدي‎, Mihdī, myös mehdi; “johdatettu”) on islamilaisessa perinteessä odotettu “vapahtaja“, “messias”. Mahdin odotetaan perustavan maanpäälle todellisen islamilaisen yhteiskunnan ennen ylösnousemusta.

 

ja edelleen, että

 

”Tulkinta mahdista vaihtelee šiiojen ja sunnien välillä.” Mahdia ei mainita itse Koraanissa, mutta Wikipediaan otetun kertomuksen mukaan nimitys mainitaan tärkeissä hadith-kokoelmissa.

sekä:

”Historian tunnetuin itseään Mahdiksi väittänyt henkilö lienee ollut Sudania 1885-1898 (Mahdiyya) hallinnut Muhammad ibn Abdalla. Britit kuitenkin lopulta voittivat hänet ja liittivät Sudanin imperiumiinsa.”

Olin siis tuosta sodasta tietoinen – katsoin siihen liittyvän elokuvan useaan otteeseen – videolevy, joka kertoo jostakin valkoisesta sulasta, mikä brittiläisittäin annettiin noiden valloitussotien aikoina arkajalaksi todetulle sotilaalle hänen julkisen häpeänsä merkiksi – tai jotain vastaavaa.

  • Tarina perustuu A. E. W. Masonin monesti filmatisoituun romaaniin vuodelta 1902 The Four Feathers.
  • Poikkeuksena sääntöön on USA:n armeija, jossa myönnetty valkoinen sulka on poikkeuksellisen rohkeuden ja tarkka-ampujan kykyjen merkki. tieto on tietenkin wikipediasta lainattu.
  • kuten: Sulkien jakaminen oli erityisen suosittua ajan feministien ja suffragettien keskuudessa, joiden johtohahmojen johdolla muodostettiin niin kutsuttu “Valkoisen sulan prikaati”. (muistuttaa paljon nykyistä rasismikeskustelua, siitä tasa-arvon edistämistä siis?)

Toisessa kohdin kerrotaan samaa mitä kirjassa alkupalstoilla ja karttalehdellä, että Sudanin tasavalta eli Sudan (arab. جمهورية السودان ‎, Jumhūriyyat as-Sūdān) on valtio Keski- ja Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella. 1,88 miljoonaa neliökilometriä, Ennen Etelä-Sudanin itsenäistymistä Sudan oli pinta-alaltaan Afrikan suurin valtio.

 

sinnekö laittanevat – pitäisi olla varmaankin tuon maanviljelyksen kehittäjä.

Josko jossakin alan firmassa – tai historioitsija, jotta opettaisi tekemään kastelukanavia – tai kesken jääneet kanavointihankkeet loppuun – tekemistä kaiketi olisi sielläkin.

Toisaalla Kuopiossa

Ulkomaalaisten yritysostot Suomessa entistä tarkempaan syyniin: Korona toi esiin kuinka tärkeää on valvoa turvallisuudelle kriittisten firmojen kauppoja

Täytyy laatia raportti; liikkumisrajoitukset tietävät, samoin että on oltava hissukseen, ja että ostoksille ei enää pääse strategisiin kohteisiin kuten ennen – jos maksoi tuplahinnan, kaupat tuli – sekään ei enää toimi, ruumisläjästä voisin laittaa pari riviä – että kakki eivät ole minun tehtailemiani, mutta jos osasta mainitsisin, niin saattaisin saada korkeimman neuvoston presidiumin kunniamerkin (vai mikä se nykyisin on nimeltään).

Täytyy etsiä seuraaja sata vuotiaalle papalle – hän kirjoitteli hyvin Tiltalle – vähän kuten sotavuosina oli tapana. Ehkä kohta rajoitukset puretaan, että pääsen taas käymään kotona turistien seassa. ja takaisin samalla tavoin. ehkä

Jätä kommentti

*