Osa 6) Droonit ja mikrofonibetonia 💯💡

Kuopion valvontakeskuksessa tänään

Koko Suomen valvontatiedot yhdistetään Kuopion keskuksessa. Tietoja kerätään puhelimia kuuntelemalla ja katsomalla drooneilla kerättyä kuvamateriaalia. Keskeisimpiä paikkoja tietenkin vain seurataan, mummonmökit ja kesämökit ovat usein parhaita tietolähteitä, mutta teknologiaa ja huipputietoa tässä etsitään.

Drooneja on käytettävä harkiten, se kun herättää huomiota.

Kunhan droonit yleistyvät esimerkiksi ruokakassien kotiin kannossa, tarkkailutiedon saanti helpottuu, arkipäiväisinä niitä ei vahdita enää niin tarkoin, näin luulen. Parempi tapa on hyödyntää valvontakameroita, joita Suomessakin on niin toimistoissa, marketeissa kuin liikenteessä. Myös kännykkäkamerat tuottavat kuvamateriaalia ja puhetta suunnattoman määrän.

Jokaiseen keskeiseen rakennukseen on saatu asennettua mikrofonit heti 1900-luvun alusta alkaen pikkuhiljaa. Uudisrakennuksiin valvonta rakennetaan automaattisesti. Samin nykyisin myös datan valvonta. Siellähän se tieto liikkuu ja käy pyydyksiin.

Tietojen yhdisteleminen on huipputekniikkaa vaativa operaatio. Salassa pitäminen on tiedettä sekin kun keskustietokoneet ja verkot vievät paljon sähköä. Aurinkoenergia ja vastaavat luonnosta saatavat lähteet on pyrittävä hyödyntämään, samoin siirrettävyys.  Valvojaa tarvitaan. Etätyötäkin käytetään mahdollisuuksien mukaan.

Kertovat että yhdysvaltalainen vastavakoilu on osannut poimia tietovirrasta automaattisesti muutamia sanoja, kuten presidenttiin kohdistuvat uhat ja vastaavaa. Näin se on meillåkin.

Tekniikkaa agenttikokelaille

Emile Berliner liittyy sekä mikrofoniin että droneen (1851 – 1929). Hän oli saksalais-yhdysvaltalainen keksijä, joka kehitti mikrofonin ja siitä gramofonin, levysoittimen edeltäjän. Hän siis osallistui puhelimen ja mikrofonin varhaiseen kehitystyöhön. Droneen liittyen hän kehitti uudenlaisen kevyen helikopterin moottorin.

Tiedetään että Yhdysvallat kokeili miehittämättömiä lentokoneita jo ensimmäisen maailmansodan aikana, joten UAV:llä (Unmanned Aerial Vehicle) on siis pitkä historia.

Meillä Suomessa kielitoimisto järjesti lehtensä mukaan äänestyksen droonin nimestä neljän ehdotuksen välillä. Ne olivat: pienoiskopteri, robottilennokki, drone ja drooni välillä. Näistä drooni on suomenkieleen sopivin ehdokas, paranneltu dronista. Suosituin vaihtoehto äänestäneiden keskuudessa oli pienoiskopteri.

Tarkistakaapa tiedot seuraavalle tunnille: EU komissio on päättänyt 1.7.2020 sovellettavaksi tulevan EU drooneasetuksen (täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/947) päivämäärästä. Commission Implementing Regulation (EU) 2019/947 of 24 May 2019 on the rules and procedures for the operation of unmanned aircraft..

Säteilyarvot koholla Itämerellä.

Tähänkin näitä drooneja tarvitaan. ja tekniikkaa ja valvomoja ja agentteja, mutta tästä tuonnempana.

Jätä kommentti

*