Palkansaajien presidentti 2018

Onnittelut sopimuskumppaneille tulopolitiikan saralla suuren yksimielisyyden ansiosta. Aika näyttää mitkä tulokset ovat, mutta jo nyt kannattaa hyödyntää saavutettu yhteistyövoima.

Laskeskelin teemakuvaan, paljonko Suomessa on palkansaajia ja eläkkeellä olevia palkansaajia – eläkehän on sivuun siirrettyä palkkaa. Selvä kansan enemmistö, kun opiskelijat ja myös työttömänä olevat lasketaan mukaan. Ilmeisesti moni alihankkijayrittäjäkin on luettava palkansaajiin – pienyrittäjistä nyt puhumattakaan.

Pääsen aiheeseen

Palkansaajien kannattaa valita yhteinen presidentti. Presidentillä on veto-oikeus lakeja vahvistettaessa, joten hän voi valvoa palkansaajien etua esimerkiksi kilpailukykyä parentavien toimien osalta. Etsitään yhdessä sopiva henkilö – hyvä tästä tulee! Moni keskusjärjestöjen liittojohtaja ja rivijäsen ansaitsee kehut,

tässä vuosi sitten pohtimaani

Ministerit Lyly ja Palola

Presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa maa on yhtenä vaalipiirinä ja vähintään 20 000 äänioikeutettua voi perustaa valitsijayhdistyksen. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas. Yhteisen ehdokkaan asettamiseksi ei perusteta vaaliliittoja eikä muodosteta yhteislistoja. Asetettu ehdokas on ehdokkaana koko maassa.

Konsensuksen etuja on (vaalilaissa): Jos määräajassa on asetettu vain yksi ehdokas presidentiksi, hän tulee valituksi ilman vaalia. Helsingin vaalipiirilautakunnan on viipymättä ilmoitettava asiasta valtioneuvostolle. Todettuaan ehdokkaaksi asetetun henkilön tulevan valituksi tasavallan presidentiksi valtioneuvosto ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti ja antaa asiasta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

 

Aiempina vuosina pohdiskelin palkansaajien joukkovoimaa ja yhdessä sopimista; kts kirjoituksiani

Kun presidentinvaalit on voitettu,

Puolueet voisi korvata ”säädyillä”

eli tupo-neuvottelumekanismillä … Saavutamme säästöjä kun päällekkäiset organisaatiot puretaan.

 

 

Jätä kommentti

*