Palkka-alen odotus ruokkii työttömyyttä

Kiitos kun olet seurannut blogiani. Tunnuskuvassa työttömyys kasvaa oikealle siirryttäessä. Tällöin oletetaan myös, että inflaatio pienenee. Näinhän nyt on tilanne. Se, minkä vuoksi työttömyys kasvaa talouslukuja nopeammin, selittää se, että suuri joukko odottaa palkkatason laskevan Suomessa. Sama ilmiö oli vallalla myös 1990-luvun lama-aikana (jolloin kuvan kaavio on piirretty). Hallitus tukee työttömyyden kasvua ja uusien työpaikkojen luomista (jos niitä syntyy) alhaisemmalla palkkatasolla sekä huononnetuin työehdoin. Kun joskus Urho Kekkosen aikaan perustettiin hätätilahallitus jo paljon pienemmän työttömyyden vallitessa, tilanne on ihmetyttänyt jo pitkään. Suomessa on vähennetty paperikoneiden määrää ja muutakin tuotantoa – oikeastaan näistä osa on siirretty ulkomaille. Mitä tuottavuushyppy sitten on? pienemmällä tuotannolla on yrittäjän ansaittava yhtä hyvin kuin mitä aiemmin täyden kapasiteetin vallitessa – työvoima – ja palkkakustannuksia alentamalla.

Tutkija Jussi Ahokas totesi blogissaan ”Tuottavuushyppy vaatii kokonaiskysyntähyppyä” (Image, Raha ja Talous) 12.6.2015, että

  • tuottavuuden kasvuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi kysynnänsäätely- ja investointipolitiikalla.
  • Jälkikeynesiläisessä teoriassa tärkein selittävä tekijä tuottavuuden kasvun ja kokonaiskysynnän kasvun taustalla on yritysten kapasiteetin käyttöaste ja siinä tapahtuvat muutokset.
    • Taantuman alkaessa yritysten ensimmäinen reaktio on hyödykkeiden tuotannon supistaminen, jolloin tuotoksen määrä suhteessa työpanokseen laskee. Tämä kirjautuu tilastoihin työn tuottavuuden laskuna.
    • Suhdanneperäiset työn tuottavuuden vaihtelut ovat suurimpia teollisuudessa, jossa kapasiteetin käyttöaste joustaa eniten.

Ahokas totesi, että Suomen teollisuudessa työn tuottavuuden kasvu on ollut 2000-luvulla nopeinta silloin kun kapasiteetin käyttöaste on ollut korkealla tasolla ja kapasiteetin käyttöasteen nousua on seurannut aina työn tuottavuuden kasvun kiihtyminen.

Odotukset siirtyvät hintoihin ja korkoihin jo ennen kuin esimerkiksi Keskuspankki on nostanut korkoja. Tämä on eräänlainen odotussarvoteoria käytännössä.

Muistutinpahan jälleen verotuottojen päivänä – kun yrityksillä osavuosikatsauksissa menee hyvin. Tottahan esimerkiksi Vuorelan parkettifirma lakkautettiin, kun yksityisyrittäjää jatkamaan ei ollut. Sinänsä on oikein, että perheyrityksiä myydään vaikkapa ulkomaille, jotta elämäntyönsä tehnyt yrittäjä saa palkkansa. Sekin on myös positiivista, mikä ministeri Bernerin äskettäisessä veroparatiisitapausessa ilmeni, että Suomessa on myös kyvykkäitä henkilöitä valvomaan suomalaisten perheyrittäjien etuja vaikkapa veroparatiisiyhtiöissä. Laillistahan tämä Suomessakin on, kun hoitaa kaikki yhteiskunnalliset velvollisuudet ja muotoseikat taiteen sääntöjen mukaisesti. Mutta valitettavaa tietenkin, että työ siirtyy Suomesta ulos liputettuna.

Jotain tehdään – ja ehkä tarvittaisiin tehdä enemmän. … palataan myöhemmin asiaan