paras karvahattuni

Monta karvahattua minulla on ollut. Omia pääasiassa, mutta lapsuudessani myös perittyjä tai oikeammin jopa isovanhempien lapsuusajoilta olleita kierrätyshattuja, ja valtion hatut armeijassa.  Kaikki ne ovat kuitenkin olleet tyyliltään tai malliltaan samoja. Alas laskettavat korvaläpät, nepparinauhalla tai ilman. Armeijan hatussa taisi olla nauhat, millä läpät sidottiin ylös, tai leuan alta korville.

Nauhoin varustettuja hattuja on hatuistani tainnut olla eniten. Nepparilla oleva läppien kiinnitys oli muistaakseni vain ensimmäisessä lapsuuteni hatussa. Sitä käytin ensimmäisinä ulkoiluvuosinani. Hattu saattoi olla isäni, ja hänen jälkeensä isoveljeni alkutaipaleen talvihattu. Jotenkin muistelen, että ensimmäinen karvahattuni olisi ollut alkuaan enoni käyttämä hattu.

Väriltään hattu, ja myös sen lampaanvillaiset osat, siis läpät, olivat hailakan vihertävät. Lampaan villaa on tietenkin monia värejä, mutta hattuni väri oli aivan omaa luokkaansa aikojen kuluessa näkemiini lampaitten villoihin. Uskoakseni väri oli yhtenäistynyt pestäessä. Luultavasti hatun päällinen oli alkuaan vihreä ja värjäsi myös lampaan nahan villat saman sävyisiksi.

Hatusta on jo aika jättänyt, joten tutkimuksia ei voi sen laadusta enää tehdä. Jäljellä ovat vain pikkulapsen muistot.

Lapsuudessani pukki toi veljeksille uudet karvahatut, ehkä isällekin. Tuo lahjahattu oli jonkin partioaatteen sävyttämä, ei perinteinen nauhaläppäinen malli. Enemmänkin se oli sota-ajan kuvissa näkemäni suojeluskuntalaisten hatuksi mieltämäni suikka. Korvaläpät siinäkin oli, mutta ne vain taitettin korvalliselle.

Tätä pukin tuomaa vaaleakarvaista ja ruskeanahkaista hattua en pitänyt, kokeilin vain. Vanha sai kelvata. Lahjahattua kohtasi haveri, ja se jouduttiin pesemään lähes uutuudeltaan. Koska tiesin ja näin tämän likaantumisen, pesunkin, ei hattu kelvannut  pikkupojalle ensinkään. Jonnekin hattu katosi ajan oloon. Olisiko joku sukulainen sen saanut.

Karvahatuistani olisi paljonkin kerrottavaa, pidetäänhän sitä päässä lähes puoli vuotta päivittäin. Jätän osan tarinastani tuleville vuosille.

Paljastan tässä kuitenkin sen, että paras karvahattuni oli se ensimmäinen. Ehkä mieluisin saattoi olla kouluaikoina isän ostama joulupukin tuoma hattu, mutta kaikkea varmasti olen aina verrannut siihen ensimmäiseen karvahattuuni.

 

Jätä kommentti

*