shakki – matti ja keisarin patsaista

 Kohti yhteistä hallintoa?

Eri mantereilla on yleensä useita valtakeskittymiä ja kukin valtio pitää kiinni omistaan, näin ollen ihmiskunnan yksi valtio ja yhteinen antaa vielä odottaa. Esimerkiksi Einstein ehdotti sotien välttämiseksi tällaista menettelyä. Toisaalta, amerikkalaiset elokuvat lietsovat usein kansojen itsenäisyyshaaveita, kuten Skotlannin osalta on nähty – kaivellaan menneitä haavoja. Myös uusi tuntematon sotilas -elokuva kuuluu oikeastaan jo tälle sektorille – vanhat juoksuhaudat tulisi luoda umpeen ja patsaat unohtaa.

Hieman epäselväksi jäi, mikä Virossa takavuosina patsaitten siirrossa oli kyseessä, mutta kova poru jonkin neuvostoliittolaisaikaisen patsaan siirrosta syntyi. Sama julkisuus ja teema taisivat toistua Yhdysvaltojen etelävaltioissa äskettäin, kun sisällissodan etelävaltioiden sankaripatsaita siirrettiin tai kaadeltiin, taikka jotain tällaista esitettiin tehtäväksi?

Meillä Suomessa Kuopion Veljmies ja Siskotyttö säilyvät ja edellisten presidenttien patsaat varmaankin kannattaa säilyttää. Jos kohta, esimerkiksi Urho Kekkosen muistomerkit voisivat olla hieman toimivammat – Helsingin vesilätäkkö on ilmeisesti suljettu ja ”umpikiero” muistomerkki Kajaanissa ei kuvaa henkilöä – eipä taida Paasikiven muistomerkkikään sitä ilmentää?

Venäjän keisari Aleksanteri II patsas tulisi kuitenkin siirtää ensitilassa pois keskeiseltä torilta Helsingissä (teemakuvan hahmo). Ehdottomasti!

Suomessa patsaitten esilläoloajaksi voitaisiin ottaa 25 vuotta (kuten hautakivet kalmistoissa), Tällöin jokainen sukupolvi ja sen taiteilijat voisivat vaikuttaa elinympäristöönsä entistä vahvemmin. Voisihan säilyttää edellisen sukupolven teoksia, mutta vapaaehtoisesti.

Jos jatkaisi tuota pois siirrettävien muistomerkkien luetteloa, kaikki sisällissodan voittajan tai hävinneen teemaiset tulisi siirtää esimerkiksi jonnekin kokoelma-alueelle.

Suomen tasavallassa valta kuuluu kansalle.

Tämä ajatus omaksuttiin tietenkin jo antiikin kaupunkien demokratioissa ja vahvennettiin erityisesti Ranskan vallankumouksessa; Vapaus – Veljeys – Tasa-arvo. Vallankumouksessa loisista (aatelisista) pyrittiin pääsemään eroon (joskin väkivaltaisesti, mutta kansan sanottiin oppineen sen siitä miten heitä kohdellaan).

Toki brititkin olivat hetken tasavallassa jo tuota vallankumousta aiemmin, mutta tasavaltaistumista kannattaa myös unionissamme edelleen edistää. Jos joskus voitan eurolotossa 60 miljoonaa, jäisi siitä varmasti pieni summa eurooppalaisille tasavaltalaisille kannatuksen lisäämiseen eri kuningaskunnissa toimittaessa! (Voiton odottelussa ei tosin kannata pidättää hengitystään.)

Parhaiten tämä tasavaltaistuminen tapahtuu markkinavoimien avustuksilla, eli kansalaisena ostostapahtumassa suosimalla ostokäyttäytymisessä tasavaltaisia valtioita Euroopassa; Kreikka, Ranska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua jne.

(Emme siis osta mitään Euroopassa Espanjan, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Iso-Britannian, Belgian, Alankomaan tai näitä pienempien maitten tuotteita tai käy lomailemassa kyseisissä maissa – ja maailmalla esimerkiksi Saudi-Arabian öljyä tai mitä ne Kaukoidän kuningaskunnat, kuten Japani ja vastaavat ovatkaan – tästä se lähtee.)

Toinen aihe siihen liittyen, että valta kuuluu kansalle on, että Suomessa tulisi – ellei kieltää – niin hahmottaa sidos ulkomaisiin aatesuuntiin. Tällä tarkoitan Suomen ulkopuolelta johdettavia tai ulkopuolisia ajatuksia viljeleviä organisaatioita. Venäjällä tätä tarkoittava termi lienee ’ulkomainen agentti’ (ilmeisesti ainakin silloin, jos yhteisö saa rahaa ulkomailta)?

Täydennän lähiaikoina hahmottelemani luettelon, mutta

ensimmäisinä kansanvaltaisuuden kasvaessa oikeaan suuntaan lakkautuslistalle / ulkomaisina lobbaajina … tulevat mieleen esimerkiksi

sveitsiläisperäinen aatelisten perustama Punainen risti ry, vapaamuurarit, poliitikot ilman rajoja, katolilainen kirkko (jonka johdossa on eri valtion päämies), rotaryt, leijonat, setlementtiyhdistykset, pelastusarmeija, yliluonnolliseen mahtiin perustuvat uskonnot (ev.lut, juut. kreik.kat…) ja monet vastaavat (luettelo ei ole kattava (kauppajärjestöt ja ulkomaiset yhtiöt ymv. puuttuvat tyystin)tai vahvistettu, mutta

luettelo toivottavasti kuvastaa tutkintateemaani esimerkiksi ulkomaalaisen omistamana yrityksenä (aiemmin ns. vaarallinen yhtiö) esimerkiksi sota-aikana ”vaarallisista” yhteisöistä (kommunistithan olivat sota-aikoina pääosin vankeina, mutta entä muut vastaisuudessa, on selvitettävänä?): luettelossa nk. lobbaaja on kuitenkin Suomen valtion rajojen ulkopuolella – aatteen keksijä tai nykyinen johto – ja luettelossa saattaa olla joku mainittu ilman lähempää keskustelua).

Niin, jos kuningaskuntien tuotteita ei saa ostaa,

ja moni kuuluu johonkin esimerkkinä edellä luetelluista yhteisöistä,

mitä jää jäljelle ja mitä järjestöihin kuuluville voisi esimerkiksi poikkeusoloissa johtua, onkin sitten jo toinen juttu?

Onhan meillä Euroopassa tasavaltaiset tuottajat ja öljyn sijaan voisimme suosia sähköautoja, atomivoimaa, henkistä ajattelua, ja – niin – täytyy vielä pohtia, mutta lähiruoalle olen jo ilmoittanut lämmenneeni tänä talvena, joten ulkomailta tuotavat tuotteet jäävät jo tuolta osin kauppaan tai tilaamatta.

– – –

Kuva postauksestani kun kuninkaallisia kävi Suomea onnittelemassa – olisivatpa olleet presidenttejä, olisi tunnelma ollut lämpimämpi!

Teemakuvassa (ilmaiskuvapankista poimittu) oleva hahmo

 Asiantuntijalta poimittua; Klinge, Matti: Aleksanteri II:

Maaorjuuden lakkauttajana Aleksanteri II:ta kutsuttiin ’vapauttajaksi’, mutta nimitys kuvaa laajemminkin hänen hallitustapaansa. Venäjällä ja Suomessa [siis suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla, lisäys tekstiin] toteutettiin Aleksanteri II:n aikana monia uudistuksia, jotka vapauttivat yhteiskunnan ilmapiiriä ja rakensivat edellytyksiä kansalaisyhteiskunnalle.

Suomessa Aleksanteri II:n tärkeimmät tukijat olivat Snellman ja Topelius. Edellinen puolusti ja perusteli keisarin politiikkaa lehdistössä ja poliittisessa elämässä, jälkimmäinen vaikutti voimakkaasti lasten ja nuorison sentimentaaliseen monarkismiin.”

Kaikkien © Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS, kirjoittajat ja kuvien oikeuksien omistajat. Kansallisbiografian elämäkerta-artikkeleiden URN-osoite on URN:NBN:fi-fe20051410. Klinge, Matti: Aleksanteri II. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu) URN:NBN:fi-fe20051410 ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu)

Itsenäisyyspäivänä sytytetään ikkunalle kaksi kynttilää juuri A II:n muistamisessa muodostuneen tavan vuoksi!

 

Kommentit

  • Matti Laitinen

    Voitto siirto tehty terveisin keisari! Matti kiinalaisiin verraten,myös kuninkaiden aika on ohi.

    • Eino J. Pennanen

      olin jo unohtanut että tällainen postaus oli kynästäni – KIITOS ajatuksestasi – täytyy pohtia asiaa.

  • Matti Laitinen

    Tiedän itseni keisariksi,Mattikeisariksi voitto siirto tehty,kiitos!

    • Eino J. Pennanen

      olin jo unohtanut että tällainen postaus oli kynästäni – KIITOS ajatuksestasi – täytyy pohtia asiaa.

Jätä kommentti

*