Jos Saksa olisi voittanut maailmansodan, meillä Suomessa kasvatettaisiin lampaita. Sodan kokenut alakoulun opettaja kertoi Hitlerin näin todenneen. Ehkä tottakin. Moni syrjäinen maa kasvattaa lampaita. Voittajia olisivat olleet myös Italia ja Japani, minne ensimmäinen atomipommi pudotettiin 74 vuotta sitten.

Niin;

Viime vuosisadan alussa Japani tuhosi Venäjän laivaston 1904. Sotaan osallistui silloinen eversti Mannerheim, tuleva marsalkkamme ja presidenttimme.

Tiedämme, että Japani hyökkäsi 7. 12. 1941 sotaa julistamatta Yhdysvaltojen Pearl Harborin laivastotukikohtaa vastaan. Isku  Tyynenmeren-laivastoa vastaan raivostutti amerikkalaiset. Presidentti Roosevelt kutsui sitä ”kunniattomuuden päiväksi” – a date which will live in infamy . (Wikipediasta) Tämän seurauksena Yhdysvallat liittyi maailmansotaan.

Japani oli jo tuota aiemmin harjoittanut valloitus- ja laajenemissotaa lähialueillaan. Japanilta puuttui mm. öljy. Kuinka viisasta politiikka oli, saa kukin miettiä ja pohtia historian valossa.

Sotakorvausten myötä japani kukoisti auto- ja elektroniikkateollisuudessa sodan jälkeen. Suomeakin kutsuttiin joskus Japaniksi menestyksemme ansiosta – usein myös amerikkalaiseksi. Olemme oppineet jotain?

Niin, Yhdysvaltojen Kongressi julisti Japanille sodan 8.12.1941. Räjähdysvoimaltaan 16 kilotonnia TNT:tä vastaava atomipommi, ”Little Boy”, pudotettiin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945,  noin 4 ½ vuotta Japanin hyökkäyksen jälkeen. Tällä pommilla  säästettiin ilmeisesti aikaa voittaa Japani ja amerikkalaisia sotilaita. Taivaskanavien ohjelmien mukaan Japanissa oli valmisteltu kaikkien kansalaisten aseistamista taistelemaan amerikkalaisia maihinnousujoukkoja vastaan. Ohjelmissaa on esitelty rakennettuja linnoituksia ja puolustusasemia.

Atomipommi toi ydinvoiman sähkömarkkinoille. Kuinka puhdasta se on, ja kuinka kauan sitä ihmiskunnalle riittää, on toisen pohdinnan aihe.

Parhaillaan ilmastonmuutosta työstetään hallitusten välisessä konferenssissa käytäntöön. Kaikenlaista puhutaan, mutta perussyyhyn ei rohjeta kajota – ihmiskunnan määrälliseen kasvuun.

Lukuisat sodat, kuten 2. maailmansota niistä yhtenä, ovat antaneet ihmiskunnalle hieman hengähdysaikaa väestöräjähdyksen suhtaan – kovin vähän sinänsä – väestö on moninkertaistunut jo sotien ajoista – puhumattakaan, miten se kokoajan entisestään määrällisesti lisääntyy. Ilman kulkutauteja ja sotia väestömäärä olisi varmasti nykyisin jo 14 – 15 miljardia.

Kuinkas tästä edetään?

Teollisuus ja pääomapiirit eivät luovu omasta aemastaan, rahanhankinnastaan, joten tavallisen tallaajan asioilla näperrellään varmasti niin kauan kunnes kaikki on jo liian myöhäistä. Tehtaitahan ja turhien härpäkkeitten tuotantoahan ei voida lopettaa? ja jos lopetettaisiin, työttömyys räjähtäisi käsiin!

Tämän otsikon juttusarjasta julkaisin pätkän keskemmältä – atomipommista kun oli SS:ssa antoisa artikkeli.