perunat itämään

Perunaa ja hyötykasveja voi kasvattaa myös kasvilavoilla - kuten koristekasveja kuvassa

Kevään askareisiin kuuluu oleellisesti siemenperunoiden idättäminen lämpimässä. Mikä on sille oikea aika? Peruna kylvetään jo kuivuneeseen ja lämmenneeseen peltoon. Isoisän viljelykirjassa oli kuva kasvihuoneesta, kasvilavasta, jota lämmitettiin sen alustaan kootulla hevosen lannalla. Kompostoituessaan lanta tuottaa lämpöä yläpuolen multakerroksen kasveille – juuri keväällä.

JOS maaliskuussa on kevätmyrsky, mikä riipii metsästä risuja ja pärtöä hangelle, tulee pitkä ja kylmä kevät – opettivat vanhukset tapion riihenpuinnin merkityksestä. Kuinka nuo vanhat ennusmerkit toiminevat näin nykyisin? Joidenkin mielestä entisaikojen muistiinpanoilla on merkitystä, toiset katsovat myrskyn merkkejä allakan laidasta, ja toisille ilmatieteen laitoksen sääennusteet riittävät.

LÄMPENEVÄ kevät määrittää myös perunan idätysajankohdan. Lapsena perunan kylvö oli merkkitapaus. Idätyslaatikot tuotiin lämpimään paikkaan ja idut kasvoivat. Sama tietysti tapahtuu vanhoille perunoille jopa jääkaapissa, mutta tasainen mieto lämpö oli hyvä. Idättämällä perunasato varmistui ja nopeutui. Varhaisperuna oli aikoinaan kallista. Nyt uudisperunaa tuodaan lentokyydillä maailmalta, aiemmin taisi olla Espanja ja nyt myös Egypti oli ruokakaupan tiskillä. Luotan kotimaiseen perunaan.

PULA on pysynyt meiltä loitolla. Perunakin on tainnut riittää ympäri vuoden. Kotiviljely onkin kaupunkilaisille lähinnä harrastus, mutta englantilaisessa ruokaohjelmassa ilmeni, että vielä 1950-luvulla kasvikset oli viljeltävä itse, kunnes vuosikymmenten vaihtuessa kaupan tiski alkoi notkua vihanneksia ja monia valmisruokia, jopa pussikeittoja. Viljely on minultakin jo unohtunut, mutta akka-auraa käyttäen pienen puutarhapalstan saisi aikaan – oikein pienen lapiolla tai kuokalla.

TÄRKEINTÄ on puutarhaus, jos muistan kiinalaisen sanonnan oikein. Pian se multa jälleen tuoksuu ja pihapiiri herää eloon.

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Pääsiäinen on ollut monen tuttavani tavan mukaan kevään ensimmäinen käynti ja viikonloppu kesämökillä. Nyt on kylmää ja saattavat tietkin vielä olla ummessa ja mökki on hiihtokelin päässä.

    Löysin päivällä kirpputorilta pari puutarhakirjaa. Niissä kuvataan kasvihuoneita ja kasvulavoja, kylmiä ja lämpimiä. Kasvatustavat ovat säilyneet nykyaikaan isoisäni kirjaa myöhäisempään, tai uudempaan aikaan. Äskettäin tulivat muotiin ruukkukasvit. Eräänä kesänä myytiin saviruukkuja, joissa kasvatettiin parvekkeella mansikoita.

    Nuoruudessani olin kiinnostunut puutarhan hoidosta, puistoista ja vastaavista – kenties haaveilin siitä jopa ammattia. Luin mahdollisesti kaikki kirjaston alan teokset. (Nyt löytämäni ovat uudempia, mutta poistuneet myynnistä nekin jo tovi sitten.) Toki kirjallisuutta on alalta kertynyt vuosien saatossa mutta juuri näitä ei aiemmin ole ollut tilaisuutta lukea.

    Puistoissa ja kasvitarhoissa on mukava käyskennellä nykyisinkin. Kuopiossa on mukavia paikkoja. Suosin lähiruokaa ilmeisesti lapsuuden ajan ryytimaiden vuoksi. Arvostan lähiruoan tuottamisen vaivaa ja ammattilaisten työtä. Vihannekseni ovat paljolti torilta ja kaupan tiskistä, mutta onhan se mukava tietää miten ja missä ne kasvavat.

  • Eino J. Pennanen

    Kovin tuo terminen kevät viipyy – että ilmat lämpenisivät niin että yötkin olisivat plussan puolella – nopeasti kesä sitten alkoi viime keväänä – kuinka käynee nyt

    mikä on oikea perunan itämään oton ajankohta?

Kommentointi on suljettu.