Poika ja ilves ynnä muuta

Innostuin koulupoikana kirjoittamaan kirjan. Seikka palasi mieleeni ostettuani Arto Paasilinnan 16-vuotiaana kirjoittaman ja vasta nyt 2019 julkaistun kirjan; Laki vaatii vainajia. Lännen elokuvat ja erilaiset pienet kirjaset olivat myös minun nuoruudessani yleisiä lukukirjoja – sarjakuviakin oli runsaasti. Niinpä aiheeni oli sama kuin Paasilinalla, jokin villin lännen sankarien juttu.

Noihin aikoihin, ja ehkä jo nuorempana, aitan oven yläpuolella oli maalaamani Seriffi-kyltti. (Paasilinnakin kirjoitti sheriffistä, joten olimme lain ja järjestyksen puolelle!) Tällaisia kylttejä  olivat kaikki lännen elokuvat täynnään, kuten kaupungit nykyisinkin, kadunvarsimainoksia. Colt kulki vyökotelossa vapaa-ajan puuhissa tuona kesänä. Kotelo oli itse tehty ja nallipyssy saatu lahjaksi.

Kirjani aihe oli muistaakseni kaverini innoittama. Kirjoitus ei ole enää tallessa. Työ jäi luomistuskineen varsin alkutekijöihinsä – esikuvia ja erilaisia nimiä oli tiedossani runsaasti, mutta tarinan kehkeytyminen odottaa vielä nykyisinkin jäsentelyään ja itseään. Eipä silti, olihan niitä villinlännen elokuvia sijoitettu myös Lappiin, joten viihdettä olisi kaiketi voinut luoda todellisuudesta irrallaan – sitähän ne länkkärit pääasiassa ovat muutenkin.

Aika on haudannut jutun – ehkä siitä vihkosesta tuli uunin sytyke kylminä talvipäivinä.

Nuorten toivekirjasto –sarjan Rimpisuon usvapatsas (1915) on suomalaisen erä- ja poikakirjallisuuden ladunavaaja, kertovat lukuisat sivustot.

Suomalaisella oli niin sotavuosina kuin rauhan päivinä pakkikaveri, joten kaksin seikkaillaan tässäkin Rimpisuon tapauksessa; Kirja kertoo kahden nuorukaisen, Matin ja Jussin, löytö- ja tutkimusretkestä Lapin rajoille, asumattomalle nevalle.

Kirjailija oli vaasalainen nuorten kirjailija, sotilas- ja vankilapappi ja opettajan Alfred Emil Ingman. Kirja oli hänelle varsin iäkkäänä aloitetun kirjailijanuransa esikoisteos.

Tämän jälkeen erityisiä poikakirjojen klassikkoja olivat tv-sarjoistakin tutut Väinö Rikkilän (1906-1969) “Pertsa ja Kilu” -sarjan teokset (arvioi kysy kirjastonhoitajalta, 12.2.2008). Nämäkin kirjat tuli luettua aikoinaan – vanhemmalla iällä oli oikeastaan mukava katsoa myös seikkailut televisiosta.

Parkkinen –sivulla päätellään: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kuitenkin teos, johon koko myöhempi poikakirjallisuus perustuu. Kivi siis kirjoitti seikkailukirjan nuorisolle ja muillekin esikuvaksi jo 1800-luvlla. Mielenkiintoinen näkökulma.

Ensimmäiseen nuorisokirjaamme palaten:

Arkkipiispa ja pääministeri Lauri Ingman oli Alfred Emilin veli. Hänen poikansa oli hiivakemisti, vuorineuvoksen arvonimen saanut Hubert Ingman. – Osaavaa sukua siis tämä nuorisokirjallisuutemme ladunavaajan suku.

Poika ja ilves on Raimo O. Niemen vuonna 1998 ohjaama elokuva.

Elokuva on kertomus ihmisen ja eläimen suhteesta toisiinsa. Yle korosti ohjelmatiedoissaan 12.4.2020, että elokuva on suosituin lastenelokuvien sarjassa Suomessa. Elokuva on digitoitu vuonna 2019 ja esitetty siten uudelleen teattereissa.

Tarinassa eläintarhan ilves ei sopeutunut luontoon, ja poronvasoja löytyy Lapin kylässä kuolleena, minkä vuoksi kyläläisten petoviha yltyy. Klassikkoelokuvaan pohjautuva romaani ilmestyi vuonna 1999, ja on saatavilla myös e-kirjana.

Hirtettyjen kettujen metsä on Arto Paasilinnan romaani vuodelta 1983 ja Jouko Suikkarin vuonna 1986 käsikirjoittama ja ohjaama elokuva.

Kuinka teemakuvan sopii aiheeseen, jää toiste selvitettäväksi – luithan myös aiemmin kirjoittamani postauksen siitä, että jos Messiaamme olisikin ristiinnaulitsemisen sijaan hirtetty – saattaisimme olla kristittyjen sijaan hirtettyjä?

Lännen mailla (sanontaa käyttivät myös muinaiset egyptiläiset tuonelan valtakunnan autuudesta puhuessaan) roistot hirtettiin, eräät jopa lynkattiin, mikä aihe on keskeisesti esillä pääsiäisen tarinoissa.

Jätä kommentti

*