Puhdasta juomavettä Afrikassa

Maailmalla on pulaa hyvästä juomavedestä. Kuivuus on osatekijä, mutta myös veden pilaantuminen, jätevesien puhdistamojen puute, aiheuttaa vesipulaa. Vettä voi toki kuljettaa kauempaa, mutta edullisinta se olisi saada paikallisesti. Pohdin asioita, joilla ihmisiä voidaan auttaa heidän kotiseuduillaan. Tässä on yksi kehityskohde, minkä hyväksi on jo tehty paljon. Tiedot ovat maallikon kokoamia, joten, jos asiantuntijan tekstiä on siteerattu kehnosti, pyydän tutustumaan alan asiantuntijain tuotantoon.

Tämä kirjoitus liittyy aloitteeseeni Uusi Troija ja Karthago (pakolaisten turvakaupungit Turkissa ja Afrikassa) http://blogit.savonsanomat.fi/rauhallista-odotusta/uusi-troia-ja-karthago/

VESILAITOKSEN JA VESIEN PUHDISTUSTOIMINNAN KEHITTELYÄ, osa 1

Kehitysyhteistyö edellyttää keskitettyä koordinointia. Tottahan myös varoja, mutta tuo pikkuseikka on yleensä hoitunut kun on tartuttu toimeen. Näkeehän sen esimerkiksi Suoetsin kanavahankkeesta, joka valmistui vuodessa. Jalostakaapa aihetta KOMMENTEIN, kiitos.

Löysin saadun palautteen perusteella maallikon mielestä hienon hankkeen. (Sen edustajat puhukoot tarvittaessa puolestaan)

1) Vesilaitosyhdistyksen verkkosivulla http://www.vvy.fi/index.phtml?s=209olevaa tietoa:

  • HANKKEEN NIMI: Vedenlaadun kokonaisjärjestelmän kehittäminen (POLARIS)
    HANKKEEN TOTEUTTAJAORGANISAATIO(t): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Ilmatieteenlaitos, Savonia-ammattikorkeakoulu.
    MUUT YHTEISTYÖTAHOT: Berner Oy, GWM-Engineering Oy, Kirkkonummen Vesihuoltolaitos, Labkotec Oy, Labtium Oy, Lahtiaqua Oy, Logica Suomi Oy, Maa- ja metsätalousministeriö, Mikkelin vesi, Mipro Oy, Pacsolution Oy, Pöyry Environment Oy, Riihimäen vesi, Savcor Forest Oy, Sosiaali- ja terveysministelriö, Suomen Sokeri Oy, Telemic Oy, Valio Oyj, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys.

    TIIVISTELMÄ: Juomaveden turvallisuuden kannalta toimitusketjun heikoin lenkki on raakavesilähteessä. Vedenlaatua tulee hallita reaaliaikaisesti myös sen syntyvaiheessa ennen joutumista vesiverkostoon. Projektin haasteena on soveltaa uusimpia arviointi-, analyysi-, mittaus- ja mallinnusmenetelmiä raakavesikohteen luonnonprosessien ennakointiin ja vesilaitoksen hallintaan.
    Projektissa luodaan parhaita käytäntöjä raakavesiketjun hallintaan siten, että WSP:n (Water Safety Planning) edellytykset täyttyvät. Kokonaisjärjestelmän tarkoituksena on turvata riittävä vedenlaatu normaali- ja erityistilanteissa. Kontaminaatiotilanteet on tarkoituksena havaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo raakavesilähteessä sovellettavan online-monitoroinnin avulla. Korjaavien toimenpiteiden riittävyys todennetaan laadittujen riskinarviointien perusteella.
    Projektin onnistumiseksi on koottu kansainvälisellä tasolla toimiva tutkimusverkosto eri järjestelmäosa-alueiden kehittämiseen ja integrointiin.
    Projektiin on kutsuttu kansallisia yhteistyökumppaneita hyödyntämään projektituloksia tuotteidensa ja palvelujensa kehittämiseksi.
    Hankkeen tärkeimpänä tuloksena saavutetaan vedenlaatuketjun kattava kokonaisjärjestelmä, joka perustuu kohteen asiantuntija- ja järjestelmäperusteiseen tietämyksen ja datan hallintaan. Hankkeessa toteutettujen kansallisten ja EU-tason pilotit edesauttavat yrityksiä palveluiden ja tuotteidensa markkinoinnissa ja kehityksessä vaatimukset täyttäviksi ratkaisuiksi.

  • KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN RATKAISU JUOMAVEDEN VALMISTUKSEEN, lainaus www.vodaflo.fi tuotetiedoista: Vodafresh on merikonttiin asiakastarpeen mukaan rakennettu siirrettävä vedenpuhdistuslaitos, joka tuottaa EU:n juomavesiasetuksen mukaista vettä.
    Vodafresh vedenpuhdistusyksikkö on luotettava ja täysin automatisoitu laitos. Helpon käytön takaa monipuoliset etäkäyttö ja etähallinta mahdollisuudet. Yhden yksikön tuotantomäärä on 1-50m3/h asiakastarpeen mukaisesti.
    Raakavesilähteeksi laitokselle soveltuu pintavedet, kuten jokivesi ja järvivesi. Rannikkoalueille suunniteltu yksikkö tuottaa juomavettä merivedestä.

      Laitepuhdistamoja kaikille jätevesille

    ympäristöviranomaisella on verkkosivu aiheesta, SYKEn puhdistamosivusto. Tuotteen listaamista näillä sivuilla ei tule rinnastaa viranomaishyväksynnäksi. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_kasittely/Puhdistamosivusto_jatevesien_kasittelymenetelmista/Kaikkien_jatevesien_kasittely/Laitepuhdistamoja_kaikille_jatevesille/Laitepuhdistamoja_kaikille_jatevesille(8406)

    Useimmilla puhdistamoilla Suomessa on käytössä mekaanis-biologis-kemiallinen prosessi. Tapahtumasarjassa kiinteässä muodossa olevat aineet erotellaan mekaanisesti,fosfori saostetaan kemiallisesti ja orgaaninen aines sekä typpipoistetaan biologisesti. Biologisessa puhdistusvaiheessa bakteerimassakäyttää ravintonaan jäteveden lika-ainesta.
    Prosessin lopussa bakteerimassaeli liete erotellaan puhtaasta vedestä. Useimmiten tämä toteutetaanpainovoiman avulla jälkiselkeyttimessä. Jälkiselkeyttimen yläosastapuhdistettu vesi johdetaan purkuputkea pitkin vesistöön.
    (http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/jatevedet/jatevesien_puhdistaminen/jatevedenpuhdistus)

    Suomen Vesiyhdistys ry on seuraavien kansainvälisten järjestöjen jäsen: Vesiyhdistys ry:llä on edustajia IAWQ/IWA:n ja EWPCA:n hallintoelimissä sekä komiteoissa ja erityisalojen työryhmissä.

    EWPCA:n tarkoituksena oli edistää eurooppalaista yhteistyötä jätevesien käsittelyn ja tutkimuksen sekä vesiensuojelun aloilla. Vuonna 1999 järjestön toimintakenttää laajennettiin ja sen uudeksi nimeksi valittiin European Water Association (EWA). Siten EWA on tänä päivänä koko vesialan kattava puolueeton, ei-kaupallinen järjestö, joka 25 eurooppalaisen jäsenyhdistyksensä kautta edustaa n. 60 000 vesialan ammattilaista. Järjestön varapresidenttinä toimii vuoden 2009 alusta lähtien Suomen Vesiyhdistys ry:n johtokunnan jäsen, professori Pertti Seuna. (http://www.vesiyhdistys.fi/kvyhteydet.html)

    Vuonna 1965 perustettiin maailmanlaajuinen järjestö IAWQ, joka pyrki erityisesti edistämään alan tutkimuksen käytännön sovellutuksia. Sen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet vesiensuojelututkimukseen ja -valvontaan liittyvien konferenssien järjestäminen sekä Water Research- ja Water Science and Technology -lehtien julkaiseminen. IAWQ on toiminut läheisessä yhteistyössä International Water Supply Associationin (IWSA) kanssa. Vuonna 1999 IAWQ ja IWSA yhdistyivät IWAksi. Suomessa IAWQ:ta edustanut Vesiyhdistys ja IWSA:aa edustanut Vesi- ja viemärilaitosyhdistys muodostivat yhteisen kansallisen komitean vuoden 2000 alusta lukien.
    (http://www.vesiyhdistys.fi/kvyhteydet.html)

    KEHITTELY JATKUU SUOMALAISTEN HIRSIMÖKKIEN ”AAVIKKOMALLIN” KEHITTELYLLÄ, kunhan tietoa karttuu

  • Jätä kommentti

    *