Puhdasta vettä vaalittava – Kallavesi

On se mukavaa jälleen seilata puhtaalla Kallavedellä. Sama riemu valtaa myös mökkeilijät ja yleisten uimarantojen asiakkaat.  Näin on hyvä!

Kuopion valtti on kotipaikkana se, että noin neljäsosa Kuopion pinta-alasta on vesistöä. Meidän suuret järvet: Kallavesi, Suvasvesi, Syväri ja Suuri-Ruokovesi kattavat järvien pinta-alasta valtaosan. Lukuisat pienet järvet ja lammet täyttävät loput. Vesien puhtaus kiinnostaa.

Kuopioon suunniteltu biotuotetehdas ei saanut ympäristölupaa

Perusteena oli muun muassa Kallaveden ekologinen tila on vaarassa heikentyä. Näin suuri pitkäaikainen lisäkuormitus voisi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista, arvioi Suomen korkein hallinto-oikeus ratkaisussaan. Keskustelu on jatkunut, mutta tätä osapuolet noudattakoot – kuten tuomiossa muistaakseni lopputeksteinä sunnilleen lukee. The end?

Kuormitus vesistöihin jatkuu. Jätevesien mukana vesistöihin joutuu eloperäisiä aineita, joiden hajotessa kuluu happea (ns. biologinen hapenkulutus, BHK).

Iso-Valkeisen lampea hapetetaan kaiken aikaa, ja taitaapa olla näin Valkeisellakin keskikylällä.

Kuopion kaupungin sivustolta poimin, että Kallaveden suurimmat BHK-kuormittajat ovat Savon Sellun tehtaat ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo. Sitä pistekuormitusta valuu vesiin jokaisesta ojasta ja purosta, näin luulen,  joten syytä on olla varuillaan – puhtaat järvet kannattaa säilyttää!

Helluntain tienoilla uutisoitiin heinäsirkkavitsauksesta – kaiketi nyt Pakistanissa.

Kuka pyydystäisi sirkat – Voisi kaiketi syöttää ne vaikka lehmille?

Luin netistä, että heinäsirkka on yksi yleisimpiä syötävä hyönteinen. Takavuosina aiheesta kirjoitettiin enemmän, koska tutkijat uskovat sirkkojen ja toukkien läpimurtoon kotikeittiöihin ja ruokapöytään. Saattoi olla mainoskampanja tai politiikkaa kun vähän laisen noita vielä on ollut tarjolla.

Eipä silti, joku kirjoitti, että syötäviä hyönteisiä popsii jo miljardit ihmiset. Hepokatin syötävyyttä tutkittiin myös – ja kasvatusta väljemmin. Kerrottiin että hepokatin maku on hyvä, ja aromi vaihtelee mausteiden mukaan. Kerrottiin myös, että Ugandassa hepokatti maistuu paikallisille aivan sellaisenaan, vaikka useimmiten se päätyykin juuri siivettömänä ja jalattomana pannulle paistettavaksi. yle hepokatit 22.9.2016

 

Helluntai on alkuaan ollut juutalaisten sadonkorjuu juhla.

Juhlaa on myöhemmin vietetty lain antamisen muistojuhlana – ne Mooseksen kymmenen käskyä. Muistan vielä sen kun kouluaikana maanantai oli SE toinen juhlapäivä, kuten useissa maissa seuraava maanantai on toinen helluntaipäivä, ja on pyhäpäivä. – Suomessakin vuoteen 1972 saakka.

Helluntai on Pyhän Hengen juhla.

Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se on kuulunut pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon.

Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä.

Eivät kaiketi tienneet vielä silloin viettävänsä helluntaita, mutta muisteltu tapausta on ajankohdan jälkeen. – Kun tuo maanantain pyhäpäivä lopetettiin, niin kaiketi se tuo hengen pyhyys oli päässyt jo kansan keskuudessa väljähtymään? kuinka käynee juhlapäivien jatkossa ?

puhtaat järvet kannattaa säilyttää!  https://www.kuopio.fi/vesien-tila 

 

 

 

Kommentit

  • Arja Hakala

    Tähän sopii erinomaisesti
    “Puhdasta vettä”, jonka on säveltänyt Vladimir Presnjakov, sanoittanut Inkeri Kivimäki, sovittanut Martti Hautsalo,
    Esittää Pettersson Brass

    • Eino J. (maallikkona)

      Kiitos vinkistä – kuuntelen joskus
      Varmaankin olen kuullut kappaleen radiosta, joten palautuneet mieleeni nopeasti!

Jätä kommentti

*