Raaka rikos = Kuolemantuomio

Onko oikeus sokea - entä lahjonta tai kaupallinen valta?

Maailmalla on paljon nälkää ja kurjuutta kokevia mutta tästä huolimatta elätetään suuri joukko erilaisia vankeja. Olisiko oikein kohdistaa vankien hoitoon käytettävä varallisuus vaikkapa pakolaisapuna eri kohteisiin? Parempi olisi. Ainakin erittäin raakojen vankien osalta, eli ottaa kuolemanrangaistus käyttöön? Poistaa paha keskuudestamme? Missä tuo raja kulkisi, kysytään välittömästi. Osaltaan liikakansoitus on myös vanhempien vastuuttomuutta kussakin maassa …

 

Äskettäin keskusteltiin, että myös rangaistujen (entisten vankien) kohdalla on väliinputoajia. Rikoksen uusimiseen taipuvainen henkilö, jo uusinutkin eikä vankeusrangaistuksilla ojentunut, saattaa jäädä viranomaisten valvonnan ulkopuolelle – heitteille – tai ettei sellaisenaan kuulu kenellekään. (Vanhustenhuollossakin kerrotaan tapauksesta, että henkilö on ollut kotonaan kuolleena jo pitkään – inhimillisen toiminnan vuoksi kukaan ei ole käynyt tai kaivannut.) Mikäpä neuvoksi? viittaan vankilatuomioiden osalta johdantokappaleeseen.

 

Murhaan syyllinen on selkeästi ansainnut kuolemantuomionsa. No, entäpä poliittinen murha? minkä toimittaja on kansan itsenäistyttyä, tai vallan vaihduttua muutoin kansallissankari, (tai marttyyri)? tai opposition edustaja, tai kansankapitalismin vastustaja, tai muuten vain syyntakeeton? Siinäpä pulma.

Yleensä kaikki vangit ovat lisäksi tuomioonsa syyttömiä, mikä aiheuttaa lisäpulman, että jos teloitetaankin oikeasti syytön – että näytön on kuolemantuomion kohdatessa oltava selkeä – pelkkä savuava ase kädessä ei riitä, on nähtävä että painoi myös liipaisimesta (ja mielellään manipuloimattomalta videolta sekin).

 

Kukapa kaipaisi murhaajaa? – ehkä monikin, mutta noin yhteisöllisesti ajatellen – ei kukaan?

Yhteiskunnalle on monessa tapauksessa edullisinta poistaa vaaralliset henkilöt keskuudestaan pysyvästi. Inhimillisesti ajatellen, ehkäpä humanistisesti, mieleltään sairaan henkilön teloittaminen on hankala kysymys, ei suotavaa, mutta onpahan poissa mahdollinen uusintatapahtuma – eikö vain. Ymmärsipä tai ei, on teko kuitenkin tehty ja vaara olemassa – ja teloituksella poistettu.

 

Keitä tuomittaisiin? Eräissä maissa ammutaan huumediilerit ja vastaavat paikanpäällä. Aivan samoin kansalaissodassa 1918 käski, tai antoi teloitusluvan, ylipäällikkö Mannerheim ”Ammutaan paikalla” -ohjeen mukaan rintaman takana tavatut sabotoijat, sala-ampujat ja luvatta aseita pitävät henkilöt sai teloittaa ilman oikeudenkäyntiä. – – Holtiton autoilija, esimerkiksi kaahari,  voitaisiin ehkä ampua vähin elein paikanpäällä.

Kansan joukkomurhan selvittely jossakin maksoi Suomen valtiolle maltaita ja muistaakseni syylliseksi tuomittua elätetään vankilaan vieläkin? Oikeudenkäynti on oikeusvaltiossa tietenkin tarpeellinen, mutta vastuuajatus elää — nykyiset tuomiot ovat lieviä – osa rankkoja, mutta silti.

 

Onko yhteiskuntamme raaistunut sen vuoksi että lajimme kehitysvaiheissa vahvimmat ovat olleet ikään kuin oikeutettuja rikollisten teloituksen lisäksi tai sen varjolla myös salamurhiin ja teloituksiin valtansa vakauden takaamisessa? Olisiko tämä se syy miksi itsekkäitä ihmisiä on niin runsaasti?

Luonnonvalinta karsii heikot yksilöt – he sortuvat elon tiellä, mutta noin lajikehityksen kannalta ajatellen? Kukapa sen sanoisi todeksi tai vääräksi hyvän katoamisen kehityspolullamme, kun oletettua verrokkiryhmää ei ole – se oletukseni mukaan tapettiin tai leijonat söivät.

 

TODISTUS: Onneksemme Helatorstain kristillisen sanoman mukainen viimeinen ylösnousun päivä näyttää, kuinka ihmiselon laita oli.

Ihmisen kehitys tarinankertojaksi ja tietoverkkojen käyttäjäksi

 

Jätä kommentti

*