Rakennusrahasto on ratkaisu homeongelmiin

Muistaakseni 1980-luvulla puhuttiin erityisesti sairaista taloista. Termin määritelmä oli tuolloin hieman epävarma, mutta alalle löytyi myös asiantuntijoita. Eräitä piirteitä olivat esimerkiksi väritys ja valaistus. En nyt löytänyt suoraa viittausta netistä, mutta hometaloista löytyy aineistoa runsaasti.

THL määrittelee, että ”Hometalo on rakennus, jossa on kosteus- ja mikrobivaurioita ja niihin liittyviä sisäilmaongelmia. Hometaloissa oleskelevilla voi esiintyä terveyshaittoja, jotka ilmenevät muun muassa hengitystieoireina ja -tulehduksina sekä astmaoireiden pahenemisena.” (L1)

Vuosia on puhuttu talojen homeongelmista.

Hometaloja ilmestyy julkiseen sanaan aika-ajoin. Mielestäni uudisrakennusten homeongelma poistuu, kun otetaan käyttöön öljynsuojarahaston kaltainen rakennussuojarahasto ja bonus, kun rakennus on homehtumaton.

Öljyrahastoon peritään maksu maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä (laki 1406/2004). L2 Ehdottamaani Rakennusrahastoa kartutetaan keräämällä suunnittelu-, rakennuttaja-, rakentaja jne. maksu. Kun tilaa, suunnittelee ja rakentaa homehtumattoman talon, saa autovakuutuksen tapaan alennuksen (bonus). Etu kannustaa ja lopputulos paranee oleellisesti; jokainen harkitsee laatua tarkoin. Eikö vain?

Oma näkemykseni on, että ns. elinikäiset rakennusten ylläpitosopimukset eivät ole oikea ratkaisu. JOS oletetaan, että rakentaja saisi em. ehdotukseni bonukset – siis suurimmat mahdolliset – asia olisi Ok – eli, ehdotuksellani ei olisi merkitystä. Mutta, jos rakentaja ja rakennuttaja ym. eivät olisikaan bonusten kerääjiä, ongelmana on, että menettely sallii huonot tulokset ja maksattaa asukkaalla / omistajalla samat työt useita kertoja, eikö vain? Ensin rakennus, sitten korjauskulut ja sitten korjauskulut …

Tottahan tietenkin on, että rakennuksiin tulee liki kaikissa tapauksissa jonkinlaisia kosteusvaurioita – sanotaan vaikka 100 vuoden aikana – mutta, jos talo homehtuu jo lähes ”pyhättömän viikon” jälkeen – heti uutena – jotain on pahasti pielessä.

Maallikkona ihmettelen esimerkiksi sitä, että rakennusvaiheessa rakennukset ovat sateelle ja säille alttiina ilman katoksia tai pressuja – siitäkö nämä kosteus- ja homeongelmat johtuvat? Kustannuksiin vedotaan niin rakennuksen tilaajan kuin sen rakentajankin puolelta. Luin äskettäin pari suomenkielistä romaania, jotka kertoivat hersyvästi ja asiantuntevasti rakennustoiminnasta – siinä oli paljon uusia sanoja ja alan slangia, mutta ymmärsin pääjuonen, esimerkiksi sen että ulkomainen työvoima, harmaat ja muut halvemmat, sekä alihankkijat ja vuokratyövoima / järjestelyt tulivat kuvioon kustannustehokkuutta tuomaan – alentamaan hintaa.

Mikäpä tässä lienee totuus, täytyy lueskella noita yleistajuisia selontekoja hieman syvällisemmin. Miksi vanhat talot ovat homeettomia? jo 100 vuotta ja ylikin …

Eino J. Pennanen

Tämän kirjoituksen runko julkaistiin lyyesti-palstalla päivälehden puolella äskettäin.

Linkkejä:

(L1) https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/hometalo-ja-kosteusvaurio

(L2) Öljynsuojelurahastosta

Löysin netistä mm. vuodelta 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisun ja siitä tehdyn artikkelin. Hometaloja näyttää olevan runsaasti.

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Hyvä ehdotus. On sinällään mielenkiintoista ettei asialle tunnuta voivan mitään. Onko kyseessä nuukuus vai mieletön luottamus siihen, hyvällä tuurilla kaikki järjestyy? Toivotaan parasta ja pelätään pahinta – sitten on mökit hommeessa.

  • Mustamies

    Talojen rakentamisella on oma osansa syntyviin ”kosteus/home ongelmiin”.
    Mutta entäpä silloin, kun rakenus (mukamas) korjataan niin maan ”perusteellisesti”, kuitenkin rakennus ”homehtuu” ja joudutaan loppujen lopuksi purkamaan ?
    Näin on käynyt mm. Kuopion kaupungin melko uusille kouluille.
    Monesti vika piilee rakennusten ilmanvaihdon väärissä käyttötavoissa, tai niitä ei käytetä ollenkaan.

    • Eino J.

      Niinpä; hieman samaa olen ihmetellyt maallikkona usein. Käytetäänkö rakennuksissa vettä enemmän kuin muualla, vai ovatko ongelmat piileviä jo rakennusajalta? ..

      Rrakennusten korjaamisesta Kuopiossa en nopealla haulla saanut netistä tuloksia … ylellä näyttää olevan 800 koulun kyselytutkimus homeongelmista, siinäkään ei taida olla Kuopiosta (? vai)

      Kuopion kaupungin verkkosivuilla on palvelu https://www.kuopio.fi/web/ymparisto/sisailmaverkkosivuilla

  • Mustamies

    Rakennusten ilmavaihdon väärät käyttötavat ja pysäyttäminen öitten ja viikoloppujen ajaksi.
    On takuu-varma keino kosteus-/homevaurioitten syntymiselle !

    • Eino J. Pennanen

      Kiitos kommenteista!
      havaitsin että joissakin rakennuksissa on ns. perusilmanvaihto ja sitten päivisin ”tehokkaampi” ilmanvaihto (kun asiakasmäärä / raittiin ilman tarve on arkipäivinä suurempi). Ilmastointi on tavallaan aina päällä.

      Ilmeisesti myös on rakennuksia, joissa ilmanvaihdon voi tyystin pysäyttää. Vanhoissa rakennuksissa ilmanvaihto taisi olla nimeltään vapaakierto …

      • Mustamies

        Paivoimainenilmanvaihto on oikeempi nimike, silloin rakennusten ilmanvaihto toimii ulkoilman lämpötilan mukaan. Talvella painovoimanen ilmanvaihto toimii joten-kuten, jos poistoilmahormi on tarpeeksi pitkä.
        Kesällä voi asuinhuoneistot tuulettaa avaamalla ikkunat.

        • Eino J. Pennanen

          kiitos täsmennyksestä,
          Paivoimainenilmanvaihto näinhän se oli vanhassa kotitalossanikin ennen sen remonttia – ja (tiilitalo pysyi kuivana) – nyt on koneellinen ilmanvaihto, jossa on ns. perusasento ja tarvittaessa on saatavissa ”lisätehoja”

  • Eino J. Pennanen

    Asiasta toimeen
    – pohdintani tarvitsee tuekseen asiantuntijat valmistelemaan toimintatapoja ja viimein esimerkiksi laki- tai ohjetekstejä sekä ”mallisopimukset” jne.

    laitetaanpa sana kiertämään

Jätä kommentti

*