Olemme jo tottuneet kulkemaan kadulla kerjäävän henkilön ohi, asian sen kummemmin meitä vaivaamatta – ainakin itse olen (mitä nyt joskus jonkin roposen.)! (?) Onhan meillä Suomessa ollut majoitustiloja ja perustettu asiaan asiamieskin auttamaan, jotain toki on oikeastikin tehty, mutta …

JOHDANTO

Blogini aihe liittyy teokseen HUOMIO! ROMANEJA TIELLÄ (ARI MARKKANEN, HEINI PUURUNEN JA AINO SAARINEN (TOIM) LIKE, 2012

Teoksessa on useita kirjoittajia tai vastaavia. Sen avaa Kyösti Roth, joka oli kiinnittänyt huomionsa entisen pääministerin, kansalainen Vanhasen neuvoon vuonna 2010; hän oli kehottanut olemaan antamatta rahaa kerjäläisille, jotta kerjääminen saataisiin loppumaan. Näin varmasti periaatteessa onkin; on oma kommenttini.

– – – ennakkotieto tulevista blogeistani – – toinen kantava teema – –
Myöhemmin käsittelen blogissani pakolaisten toimeentulotukikorvausten pienentämistä koskeneita puheita, joissa mm. ulkoministeri on jotain lausunut, ja mihin eräät oikeusoppineet totesivat, kertoen perustuslain sen kieltävän.

Paljonko tällainen maahan saapuneen toimeentulotuki on, varsinkin kun ollaan kylässä – riippuu varmaankin siitä, kuinka vauras isäntä on, ja siitä onko henkilö Suomen kansalainen vai ei – vai ainoastaan oleskelija. Sopimuksia ja muita käytänteitä näyttää olevan aiheesta kasapäin – varmaankin tämä on yksi byrogratian keventämisen kohde!

– – – – –

Romanikerjäläisiä on ollut Suomessa lähes 10 vuoden ajan. Keskustelu oli vilkasta, ja muistaakseni järjestyslakia muutettiin niin, että aggressiivinen kerjääminen kiellettiin. Leiriytymiskiellostakin puhuttiin.

Eräitä tapauksia uutisoitiin, missä kerjäläisten kotimatkakuluja kerrottiin maksetun ja kotimatkan perustuneen vapaaehtoisuuteen. Näin muistelen, likimääräistä tietoa? Kysymyksessä olivat siis nähdäkseni muut kuin Suomen kansalaisryhmät, suomalaisenhan ei tarvitse normaalioloissa kerjätä, jos kohta sosiaaliset tuet ovat eräillä ryhmillä varsin niukat.

POIMINTOJA KERJÄLÄISAIHEESTA (suppea)

Keskisuomalainen 7.6.2008
Kerjäläisongelma esillä Halosen Romanian-vierailulla … Halonen tapaa Bukarestissa Romanian presidentin Traian Basescun ja pääministeri Calin Popescu-Tariceanun. Presidentti Halosen seurueeseen kuuluu myös maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.). Vierailulla puhutaan muun muassa romanien tilanteesta. Aiheesta järjestetään myös keskustelutilaisuus. Romanian romaniväestön asema on puhuttanut Suomessa sen jälkeen, kun Helsinkiin alkoi noin vuosi sitten tulla Romaniasta kerjäläisiä maan liityttyä EU:hun… Romaniassa on romaneja arviosta riippuen 500 000 – 2 500 000. Heitä ajaa pois maasta köyhyys ja syrjintä. STT

27.5.2010 Vihreät:
Eurooppa, meillä on ongelma. Valtava ja yhteinen ongelma: köyhyys. Sen näkyvä ilmentymä ovat pahvimukit edessään kaduillamme istuvat Itä-Euroopasta saapuneet kerjäläiset.
Kerjääminen on köyhyyden oire. Romanien osalta se on myös oire syrjinnästä ja jopa vainosta. Monissa Itä-Euroopan maissa romanien tilanne on viime vuosina vain pahentunut. .. Mikä siis ajaa esimerkiksi Itä-Euroopan romanit istumaan kaduilla ympäri Eurooppaa – mafiako? Ei, vaan heidän elinolojensa järkyttävä tila Itä-Euroopassa. Romanit ovat kenties Euroopan huonoimmassa asemassa oleva vähemmistö. Heidän köyhyytensä ja syrjintä siirtyy edelleen sukupolvelta toiselle ja he kärsivät yhä Itä-Euroopassa muun muassa holokaustin perinnöstä…

Savon Sanomat 21.3.2013 : … Kerjätä saa, mutta ei repiä vaatteista; … Suomessa kerjääminen ei ole kiellettyä, mutta varastelu ja aggressiivinen kerjääminen tai kaupustelu on. … Pohjois-Savossa poliisi sanoo, ettei kenenkään pidä sietää, jos kerjäläiset repivät etenkin vanhuksia tai muuten puolustuskyvyttömiä ohikulkijoita vaatteista, vaan asiasta tulee ilmoittaa hätänumeroon 112.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi järjestyslain muuttamisesta;

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi järjestyslakia. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa puuttuminen yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan luonteeltaan aggressiiviseen kerjäämiseen. Yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla olisi kiellettyä kerjäämällä, jos siihen sisältyy suullisesti esitettyjä uhkauksia, tarttumista kiinni, henkilön tai kulkuneuvon liikkumisen estämistä taikka hyökkäävää tai muuta vastaavaa käyttäytymistä.
Kiellon rikkoja voitaisiin tuomita järjestysrikkomuksesta sakkoon. Rikoksista säädettäisiin edelleen erikseen rikoslaissa.

Esityksessä ei ehdotettaisi viranomaisille tai järjestyksenvalvojille uusia toimivaltuuksia. Täsmällisempi sääntely mahdollistaisi puuttumisen kerjäämisen aggressiivisiin muotoihin voimassa olevaa sääntelyä paremmin. Kielto myös ennalta estäisi luonteeltaan aggressiivisesta kerjäämisestä aiheutuvia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriöitä.

Lisäksi lakiin lisättäisiin leiriytymistä koskeva kielto. Leiriytyminen olisi taajamassa kiellettyä, jos se olisi yleistä järjestystä huomattavasti häiritsevää tai terveyttä vakavasti vaarantavaa teltassa, ajoneuvossa, perävaunussa, hinattavassa laitteessa, aluksessa tai muussa vastaavassa asumuksessa. Poliisin kehotuksesta leiriytymiseen käytetyt välineet olisi viipymättä poistettava. Kiellon rikkoja voitaisiin tuomita järjestysrikkomuksesta sakkoon. Poliisilla olisi oikeus huolehtia leiriytymisvälineiden poistamisesta, jos niiden poistamiseen velvollinen laiminlyö kehotuksesta poistamisen. Laki oli tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2011.

– – –

Esityksessä ehdotetaan kiellettäväksi luonteeltaan aggressiivinen kerjääminen sekä leiriytyminen siihen soveltumattomilla alueilla. Kiellot koskisivat kaikkia Suomessa oleskelevia henkilöitä riippumatta heidän kansallisuudestaan.

Perustuslain 6 §:ssä säädetään, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Samassa säännöksessä on myös yleinen syrjintäkielto. Ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain esitöiden mukaan perustuslain 6 §:n säädetty syrjintäkielto koskee myös toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 28/2009 vp) mukaan jonkin menettelyn tosiasialliset seuraukset määräävät sen, onko kyseessä (välillinen) syrjintä vai ei. Syrjintäkielto ”muun henkilöön liittyvän syyn perusteella” on tulkittu lain esitöissä (HE 209/1993) ja oikeuskirjallisuudessa käsittävän muun muassa henkilön sosiaalisen ja taloudellisen aseman. Syrjintäkielto ei tarkoita kaikenlaisen erottelun kieltämistä. Jos erottelulle voidaan esittää perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste ja erottelu täyttää kohtuullisuuden kriteerit, kysymys ei ole syrjinnästä.

Esityksessä ei puututtaisi perustuslain 6 §:ssä säädettyyn yhdenvertaisuuteen, koska kiellettyä olisi ainoastaan sellainen kerjääminen, joka on luonteeltaan aggressiivista. Kiellon ilmaiseminen täsmällisesti laissa ennalta estäisi tällaista toimintaa sekä antaisi viranomaisille ja järjestyksenvalvojille selkeän perusteen puuttua toimintaan järjestyslain nojalla. Kiellettyä olisi sellainen luonteeltaan aggressiivinen kerjääminen, joka häiritsisi yleistä järjestystä tai turvallisuutta yleisillä paikoilla tavoilla, joita ei voida pitää nyky-yhteiskunnassa hyväksyttävinä.
Luonteeltaan aggressiivisen kerjäämisen kielto ei rajoittaisi perustuslain 18 §:ssä turvattua elinkeinovapautta, koska se koskee jokaisen oikeutta lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Elinkeinon harjoittamisen vapaus on elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919) lähtökohtana. Lain 1 §:n 1 momentissa viitataan laillisiin ja hyvän tavan mukaisiin elinkeinoihin.

Perustuslain 7 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ehdotettua luonteeltaan aggressiivisen kerjäämisen kieltoa voitaisiin pitää perusoikeuksien kannalta perusteltuna myös siitä lähtökohdasta, että sillä turvattaisiin perustuslain 7 §:ssä säädettyä kansalaisten oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Perustuslain 9 §:ssä turvattu vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa koskee paitsi Suomen kansalaisia myös maassa laillisesti oleskelevia ulkomaalaisia.