Oikeastaan saattoi odottaa, että kesän aikana jokin asia nousee mediassa erityisesti pinnalle. Miksi?

Aikoinaan Ruoholahden leijona -juttu taisi olla pelkkä kesäinen tempaus, mutta politiikassa yleensä toimii voiman ja vastavoiman sääntö. Asiat ratkeavat tavallaan ja ajallaan. Sinänsä keskusteleminen ja asioiden ruotiminen on yleensä vain hyvästä. Kehitetään yhteinen tai enemmistän kanta.

Siksi, että

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä eurojäsenyydestä. Savon Sanomat uutisoi STT:n tiedon 22.7.2015.

Aloitteessa todetaan mm. …” ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit. Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat.”

Tärkeää monelle on, että Väyrysen aloite pysyy poissa otsikoista, ja että euroalueen ongelmat pysyvät poissa keskusteluista. Puheenaiheeksi nousee jotain muuta, jokainen medialukutaitoinen osaa päätellä, mikä kulloinkin on sopivin? Entäpä jos joku keksisi, että myös unionin jäsenyydestä olisi äänestettävä brittien suunnittelemalla tavalla uudelleen …

Aloitteesta kertonut uutinen:

/2015: Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa