Säästöjä: 6.12.

Nostamme lipun salkoon Itsenäisyytemme kunniaksi, aina kun siihen on aihetta! (Taidekuva ASu kokoelma)

Palkitsemisesitys

Itsenäisyyspäivää on vietetty nyt kaksi kertaa peräkkäin viikonloppuna, vuonna 2014 lauantaina ja nyt 2015 sunnuntaina. Juhlapäivä on palkallinen vapaapäivä.

Juhlapäivä on tuottanut tehokkuutta työmarkkinoille jo vuosikymmeniä, kun sitä on vietetty viikonloppuna.  Työmarkkinajärjestöt pohtivat parhaillaan yhdessä Suomen tuottavuusohjelma. Esillä on ollut erilaisia työajan pidentämisjärjestelyjä, kuten eräiden juhlapyhien siirto viikonlopun yhteyteen.

ESITYS: Ehdotankin työmarkkinaosapuolille, että tuottavuussopimuksessa kansa palkitaan toisella vapaapäivällä kun itsenäisyyspäivää vietetään kalenterin mukaan viikonloppuna. Tällöin itsenäisyyspäivä tuottaa automaattisesti vapaapäivän lähimpänä arkipäivänä; perjantaina, kun itsenäisyyspäivä on lauantaina ja maanantaina, kun itsenäisyyspäivä on sunnuntaina.

Yhdistää kansaa ja yhteistyötä

Itsenäisyyspäivä on jokaiselle suomalaiselle yhteinen, ja lähes ainoa konkreettinen kansallinen elementti. Suomessa on oltu vaatimattomia ja arvokkaita, amerikkalaistyylistä karnevaaleista on pidättäydytty. Meiltä puuttuu kansalaisvalan lukemistapa ja Suomen lipun palvontamenot. Tietenkin meitä yhdistävät Maammelaulu, yhteinen kieli ja historia sekä monet muut yksittäiset seikat, jotka luovat Sen oikean kansallisuustunteen. Näkyvin merkki taitaa kuitenkin olla Suomen lipun ohella juuri itsenäisyyspäivä.

Saattaa tietenkin olla jo nyt, että liikemiehet pitävät tätäkin vapaapäivää yritystoimintaansa ja virastoissa työtä heikentävänä, mutta pääasiassa suhtautuminen on julkisissa puheissa ollut itsenäisyyspäiväämme pelkästään myönteinen ja arvokkaaseen juhlintaan kannustava. Ulkomaalaiselle (ei-suomalaiselle) yrityksen omistajakunnalle itsenäisyyspäivä saattaa olla suomalaisia enemmän tarpeeton tapa.

Isänmaallisuus

Lehdistössä on viime päivinä ryhdytty pohtimaan Isänmaallisuutta, mitä se on ja mitä se kenellekin merkitsee. Käsite pulpahtaa esiin aika ajoin. Jotain juhlallista siinä on kun kansallislaulu kajahtaa urheilukilpailuissa palkintoja jaettaessa, ja muutenkin. Mistähän tässä on kysymys? Kertaamatta yksittäisiä kannanottoja, ovat eräät tahtoneet määritellä isänmaallisuuden uudelleen.

Varmaankin käsitteen ja tunteen määritteleminen kattavasti on komiteatyötä.  Niistähän on sinänsä sanottu muun muassa, että kameli on komiteatyönä tehty hevonen. Tarkoitan, että määritteleminen jäänee viimekädessä aina yleiselle tasolle ja kunkin oman tunne- ja arvomaailman asiaksi.

Kertaamatta yksittäisiä kannanottoja, ovat eräät tahtoneet määritellä isänmaallisuuden uudelleen, mitä se kenellekin sitten aiemmin on ollutkaan – jos sen tunne on ollut edes sanoiksi puettua.

1917

Suomen itsenäistymiseen vaikutti kansan oma tahto hoitaa omia asioitaan yhteistuumin. Kesälomalla silmäilin tuon ajan lehdistökatsausta, teosta, missä tutkittiin Tukholman lehdistössä julkaistuja kannanottoja Suomen itsenäistymiskysymyksestä. Ruotsi oli tukenut itsenäistymistämme vahvasti. Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917 olivat suomalaiset tyytyneet vahvennettuun autonomiaan, missä Venäjä vastaisi ulkopolitiikasta ja maan puolustamisesta. Ruotsista kannustettiin täydelliseen itsenäisyyteen.

Sotavuodet

Itsenäisyytemme oli vaarassa ja edellytti suuria ponnisteluja. Näitä seikkoja pohdimme yhdessä myöhemmin. Talvisodan henki on jäänyt kansan ja maailman mieleen. Moni menetti sodissamme kalleimpansa ja lepää sankarivainajana kalmistoissamme.

1994

Isänmaallisuus muotoutui tai asettui uusiin kehyksiin liittyessämme Euroopan hiili- ja teräsunioniin. Nykyinen EU on voimakkaasti tuottanut mitä erilaisinta säädäntöä. Saattaa todeta, että olosuhteiltaan eurooppalainen parlamentti muistuttaa autonomian Venäjän aikaisia oloja, joissa Venäjän parlamentti laati valtakunnallisia lakia nykyiseen tapaan. Ulkopolitiikan ohjauskin on paljolti siirtynyt unionin tasolle. Olemmeko itsenäisiä vai emme, olemmeko suomalaisia vai Euroopan yhteisön kansalaisia … jne.

Isänmaallisuusmittari

Eräs lähestymistapa isänmaallisuuden määrittelemisessä on luoda sopiva mittausmenetelmä. Oheinen kuva mallintaa tilannetta, ideaa, miten isänmaallisuus on mitattavissa käyttäytymisemme ja tekojen perusteella.

Isänmaallisuusbonus on mitattavissa kännykkälaskurilla jo 2025

Kehitetään maksu- ja tietojärjestelmä jota käytetään käsipuhelimellamme. Se kerää kaikki mittarin tarvitsemat maksu ja muut tiedot.

Lähden luonnostelemaan ajatuksellista lähestymistapaa ja mittariston tarkastelua Suomen ulkopuolelta. Ajatellaanpa, että äskettäin Venäjällä otettiin käyttöön ulkomaista rahoitusta saavien yhteisöjen osalta käsite ulkomainen agentti. Termiä on siellä käytettävä muun muassa kirjeenvaihdossa. Toinen käsite on suomalainen. Meillä Suomessa oli aikoinaan käytössä kansalaisluottamus, jonka saattoi menettää. Henkilö ei saanut passia eikä kelvannut todistajaksi oikeudessa. Hän ei saanut äänestää tai olla vaaleissa ehdokkaana. Hän menetti siis kansalaisoikeudet, yleensä määräajaksi.

Isänmaallisuusmittari kännykässä

Nähdäkseni kansalaisluottamusta voisi kartuttaa bonuksien tapaan toimimalla Suomen etujen mukaan. Bonus voisi olla lisää äänioikeutta vaaleissa tai alentaa veroja ja korottaa niitä toisille tai jotain muuta. No, kuka ne määrittäisi.

Suomalaisen isänmaallisuutta korottavia etuja voisivat olla

  • ostaminen kotimaisia tuotteita,
  • työskentelemällä suomalaisissa yrityksissä
  • ja välttämällä työskentelyä ei-suomalaisen yrityksen etujen ajamiseksi.

Isänmaallisuusbonuksia vähentäviä tekijöitä voisivat olla

  • Jos saa palkkaa ei-suomalaiselta (yritykseltä), tämä säilyttäisi kansalaisoikeudet, mutta lisäisi bonuksia kaikille muille suomalaisille …  tällöin toisten pylväikön korkeus kasvaa
  • Ulkomaanmatkani vähentäisi bonuksiani – eli lisäisi niitä teille muille (vie valuuttaa ulos maasta).
  • Jos myyn liiketoimintani ulkomaalaiselle, eli vähennän suomalaisuutta, se vähentäisi bonuksiani ja lisäisi niitä muille.
  • Muutto ulkomaille vähentää bonuksiani,
  • toimintani veroparatiiseissa vähentää bonuksiani … nämä vaikuttavat tuontiin ja vientiin heikentävästi, vaikka ovatkin mitä ilmeisimmin laillisia
  • sekä eläkepäivät maailmalla … nämä vaikuttavat tuontiin ja vientiin heikentävästi, vaikka ovatkin mitä ilmeisimmin laillisia.

Kenellä olisi korkein pylväs oheisessa kansalaisluottamuspylväikössä? jää suunniteltavaksi ja mitattavaksi. Tai millainen pylväikköprofiili suomalaisilla olisi tai ON?.

Yksi ääni = perustaso on kuvan pylväikössä ulommaisin matalin ”pylväsrinki”. Joskin pari niistäkin näyttää olevan 2 ja 3.

Mikä olisi se kaikkein suomalaisin ja isänmaallisin ryhmä?

  1. entisajan mummot ja vaarit sodan käyneinä,
  2. pikkuvauvat
  3. maanviljelijä tuottaessaan kotimaista ruokaa,
  4. tehdastyöläinen, suomalaisessa tehtaassa
  5. autojen maahantuoja
  6. lobbari
  7. sijoittaja
  8. pörssisalkun haltija (esim eläkesalkun varojen hoitaja)
  9. vuorineuvos,
  10. jalkapalloilija tai maajoukkuepelaaja …
  11. EHDOTA: ________

ken tietää kun mittaristoa ei vielä ole …

 IsänmaallisuusProfiili_Mittari_

Monia isänmaallisuustekijöitä varmasti mittariston pylväiksi löytyy – olisimmeko niistä yksimielisiä, jäänee pohdittavaksi niin poliittisella kentällä kuin jokaisen itsensä tykönä.

Olkaamme hyviä suomalaisia!

 

Jätä kommentti

*