Säästöt, Osa 3 – Byrokratian poistoa

Parhaillaan etsitään keinoja säästää valtion budjetissa. Kestävyysvaje on laskentatavasta riippuen 6 – 9 miljardia euroa vuodessa. (Miljardi on 1.000.000.000)

    Kuluttajalle olen jo julkaissut pari yksinkertaista tuottavuuden kohottamistapaa, joista yksi on asettaa ostokset kaupan kassahihnalle viivakoodi lukulaitteeseen päin. Tämä nopeuttaa maksutapahtumaa ja lyhentää kassajonoa.

    Savon Sanomat kehitteli samaan sarjaan kuuluvaa “Seuraava asiakas” -kapulan asettamista – jokainenhan sen laittaa itse omien ostostensa jälkeen! Hyvä pointti oli kysyä asiasta lukijoilta.

Valtiona voimme säästää mitä erilaisimmin keinoin. Yksi tärkeistä tavoista on lainkuuliaisuus, ts. toimimme siten kuin olemme yhteisesti sopineet; ajamme Suomessa oikealla puolen tietä, käytämme suuntamerkkiä, ajamme nopeusrajoitusten mukaan jne. Rikollisuus sinänsä on yhteiskunnalle kallista. Luen rikollisuuteen kansanomaisesti kaikenlaisen rötöstelyn, kuten esimerkkeinä seinien töhrimisen, katujen roskaamisen ja erityisesti myös tietokonerikollisuuden, mikä aikoinaan alkoi hakkerointina. Hakkerisukupolvi on kasvanut aikuiseksi – tai sanoisiko niin, että jo sukupolvi on varttunut tietokoneiden valta-aikana.

Mitä se byrokratia on? Aihetta ovat monet pohtineet. Jos se kuitenkin on jotain tarpeetonta, se varmasti on myös tarpeetonta. Hallinto ja johtaminen erotetaan usein toisistaan. Se mikä on hyvää hallintoa, ei välttämättä ole hyvää johtamista – ja toisin päin. Hyvin usein kuulee, että unionin jäsenyys toi mukanaan byrokratiaa. Tällöin kertoja viittaa usein lomakkeiden täyttämiseen ja eri luukuilla asioimiseen. Muistan kun Fazerin johtajista eräs kertoi heti jäsenyyden tultua, siis 20 vuotta sitten,että lomakkeita tuli täyttää 51 kpl saadakseen johtajan mainitseman vientituen. (? muistikuva tv-lähetyksestä)

JÄSENMAKSU EU:lle voidaan säästää, kun keskeytämme vaikkapa tilapäisesti jäsenmaksut unionille. Maksuja ja tuloja unionista on vaikea löytää tarkasti euroina, kun lähes kaikki tahot puhuvat (vain) nettomaksusta.Se, mitä äskettäin löysin, vaikuttaa lupaavalta summalta. Kun Suomessa budjettiin kohdennetaan eurotuet omasta kassasta, jää nettomaksun verran (miljardin luokkaa) vielä kehityshyppyyn ja investointeihin kotimaahan. Muutama virkamies, euroedustaja ja komissaari jää työttömyyskorvaukselle tai sopeutumiseläkkeelle joksikin aikaa, mutta kustannus on vähäinen.

Kansanomaisesti eurolainsäädäntö ja moni asian vatulointi (ministerien ja virkamiesten myötäinen matkustelu) tuo selkeitä byrokratiasäästöjä! Laskeskelkaapa vain.

Jätä kommentti

*