suden tapporaha takaisin! 5,5 miljoonaa

Suomi kukoisti ja talous kasvoi sudettomalla kaudella.

Kukaan ei tietääkseni kuollut susien puutteeseen, siihen kun susia ei Suomessa ollut. Vahinkoa ei kärsitty myöskään karhujen tai ahman puuttuessa metsistä. Vanha kansa taasen kertoili lapsille lapsuutensa suden vaaroista entisajoilta. Opettaja kertoi koulussa eläinvahingoista. Ilves saattaa hypätä puusta pikkulapsen niskaan ja kettu vaania ..

Palkkio

Tapporaha oli julkisista varoista maksettava palkkio suurpedon tai vahinkoeläimeksi määritellyn eläimen tappamisesta.

Palkkiosta luovuttiin Suomessa vuonna 1975. Silloisen metsästyslain mukaan suden ja ahman tappamisesta sai 500 MK, ketusta 20 MK ja hylkeestä 40 markkaa. (Wikipedia, ”Tapporaha”, Otavan Iso Tietosanakirja 8, s. 1129. Helsinki: Otava, 1966.)

Tapporahan voisi ehkä yksityistää, kuten aikomukset rakentaa yksityisrahoitteisia siltoja, teitä, tunneli Helsingistä Viroon jne?, jos valtio ei sitä ensi alkuun palauta rahan puuttuessa.

YLE:n sivulla kerrotaan jo hankkeesta naapurin puolella, mutta entäpä tulevaisuudessa Suomessa? / Pasi Peiponen: Venäläiset palkkionmetsästäjät tappavat rajaseudun susia – suomalaiset maksavat 50 euroa yhdestä suden hännästä YLE Uutiset. 30.11.2016. Viitattu 1.12.2016. 

Lainsäädäntöä on tarve kehittää! tai oikeastaan, ottaa käyttöön entisajan versiot.

Jotain hömppää sinänsä kehitellään lokakuun alusta alkaen (aamun televisiossa), jokin neuvottelukunta tai vastaava on perusteilla.

Susien suojelua yritetään saada kansalle hyväksyttäväksi. – Maallikon mielestä rahat voi käyttää paremmin vaikkapa susien tapporahoina, eikä menisi aikaa ja voimavaroja hukkaan.

 

Mitäpäs sanot?

marjastaja, suunnistaja, sienestäjä, ulkoilija, koulutiellä kulkevan äiti, hiihtelijä, koiran omistaja, hirven metsästäjä, maalla asuva vanhus, rantojen kesämökkeilijä


bongasin linkkejä , saa lukea puolenkymmentä juttua ilmaiseksi, loput ovat tilaajalle

lisäys SS sivulle, sattui slmään (avautuvat e-lehden tilaajille)

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    jaa
    tätä tapettavaa riittää, kun ryhtyy miettimään – merimetsot
    – merimetsot HS https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006254042.html

    – ja susien suojelusta HS https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006254091.html

    “Hankkeessa ovat mukana Luken lisäksi Suomen riistakeskus, Itä-Suomen poliisilaitos, Metsähallitus ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.

    Yhteensä 5,5 miljoonan euron hanke saa rahoitusta Euroopan unionilta ja maa- ja metsätalousministeriöltä, ympäristöministeriöltä ja sen toteuttavilta tahoilta. Rahoittajien joukossa ovat myös MTK ja useampi maakunta.”

    = tapporahoja tuolla summalla kertyisi rutkasti enemmän kuin aiempina kausina!

  • Matti

    Siltojen , maanteiden yksityistäminen ei liity mitenkään Luonnon eläimiin. Eläimet kuuluvat Luontoon, mielestäni paremmin kuin ihmiset. Saattaapa olla niinkin, että ihmisiä alkaa olemaan liikaa ja siinä tungoksessa viha suunnataan eläimiin. Pieni murto osa on ihmisiä, joiden mielestä he ovat ainoat olennot, jotka haluavat olla vain Maapallolla. Mielestäni nämäkin eläinasiat ovat suuresti kytkeytyneenä politiikkaan, eläinten verellä yritetään saada paikka poliitisiin virkoihin ja samalla hyviin maalliseen mammonaan (rahaan) käsiksi. Tämä käy hyvin senkin takia, koska poliitikot ovat nähneet, miten helppoa on kansaa ohjaille heille edulliseen suuntaa. Ja yksi ryhmä ovat eläimet, jotka ovat pelinappuloina.

    • Eino J. (maallikkona)

      Kiitos kommentistasi Matti!
      Olet pohtinut asiaa – tai jäsentänyt ajatuksesi. Oikein hyvä. Muistan vielä ajat kun susiturkki ja karvalakki olivat tavoiteltuja. Taisipa presidentti Kekkonenkin poseerata neuvosto-Venäjältä vierailulta palatessaan susikarvalakki päässään.

      Politiikkaahan se metsätalous on, tai vaikkapa hirvien määrä ja taimikkotuhot. Ajattelin tuolla yksityistämisellä lähinnä sitä, että kaikkeen valtiollakaan ei ole varaa. Yksityiset voisivat rahoittaa. säätiöt tai seurat tai metsästysmatkailu.

      Muistan tuon tapporaha-ajan tuoreesti (ennen 1975), lapsetkin ja mummot saattoivat huoletta liikkua metsässä ja oikaista maalla kouluun kesällä tai talvella korpitaipaleen kautta – susia ei ollut. (Karjakin laidunnettiin väljänmetsässä (on opittu järestämään lehmille peltoruokintaa, kävelevät vähemmän ja tuottavat paremmin!).

Jätä kommentti

*