suo, kuokka ja ilo

EU:n suorat tuet kuuluvat Euroopan unionin maatalousrahaston varoista rahoitettaviin viljelijöille maksettaviin tulotukiin. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita ja toimeenpanoa päivitetään ja uudistetaan säännöllisin väliajoin, jotta veronmaksajien varoin rahoitettavien maataloustukien vaikuttavuus vastaisi kuluttajien, ympäristön sekä yhteiskunnan asettamia tavoitteita.

Poimin, että vuosina 2015 – 2020 Suomessa suoria tukia ovat perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä tuotantosidonnainen tukikokonaisuus. Tukien yläraja on noin 524 milj. euroa (maatalousministeriö)

Euroopan yhteisön suurin toimiala olikin alkuun ja pitkään maatalous, ruuan tuotannon varmistaminen nykyisen unionin kansalaisille – eräiden mielestä tukia ohjautui liiaksi ranskalaisille – britithän eivät olleet alussa mukana.

Muistamme, että maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvä tuotantoteollisuus ja palvelualat työllistävät yhteensä yli 44 miljoonaa henkeä, joista 20 miljoonaa on suoraan maataloussektorilla.

Mutta siihen suohon. joutomaata

Typpioksiduuli Ilokaasu (N2O) on jopa kolmesataa kertaa hiilidioksidia voimallisemmin lämmittävä ja satoja vuosia ilmakehässä säilyvä kaasu. Kannattaa muistaa asioiden mittasuhteet. Luontaisesti ilokaasua on ilmakehässä sangen vähän.

Hiilidioksidi on voimistuvan kasvihuoneilmiön kannalta enemmistössä ja vaikuttaa siis eniten. Sitä on ilmakehässä 1200 kertaa enemmän kuin ilokaasua ja 200 kertaa enemmän kuin metaania. Mikä lienee tilanne tänään, kertoimet varmaankin kasvavat?

Poimin myös, että Suomi on suoalaltaan maailman kuudenneksi soisin maa pinta-aloihin vertailtuna, kerrotaan Turve raaka-aineena Geologian tutkimuskeskuksen sivustolla.

Suomessa suota on jäljellä kolmasosa alkuperäisestä laajuudesta. [Suomen ympäristön tulevaisuus: Suot, s. 84–87] Useimpien arvioiden mukaan kuitenkin suoala on 9,3–10,4 miljoonaa hehtaaria, mikä on Suomen koko pinta-alasta ilman merialueita noin 26 % ja maa-alasta 29 % [Soiden ojitus uhanalaistanut lajeja Metsähallitus, Turve raaka-aineena Geologian tutkimuskeskus, GTK julkaisi uusimmat laskelmat Suomen turvevaroista]

 

Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh (terawattituntia, kiuas on noin 5 – 10kilowattinen).

Turvevarojen energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna. (GTK julkaisi uusimmat laskelmat Suomen turvevaroista 2003. Geologian tutkimuskeskus)

 

Maailmassa on soita noin 400 miljoonaa hehtaaria eli noin 5 % kaikesta maapinta-alasta. Metsätieteellisiä soita ovat geologiset suot ja biologiset soistumat, mutta myös alle 20 hehtaarin laajuiset suot

Kauppalehti  13.12.2016 Kaupallinen yhteistyö, Ahti Martikainen: Turpeesta tulevaisuuden Nokia;

Turvetta on toki käytetty vuosisatoja eristeenä ja maanparannusaineena ja jonkin verran lyhemmän aikaa eläinten kuivikkeena ja polttoaineena.

Jostakin syystä turpeen käyttötapojen tutkimus on jäänyt lapsipuolen asemaan. Vapo Ventures on pyrkinyt löytämään turpeelle uusia hyödyntämismuotoja ja tulokset ovat lupaavia. Teknisen hiilen markkinat ovat maailmanlaajuisesti lähes 50 miljardia euroa ja markkinan koko on kasvanut viime vuodet 10 prosentin vuosivauhtia.

Soita ei kannata unohtaa. Suomen jussit ovat kuokkineet suotaan sangen iloisesti, tai myrtyneinä raskaasta työstään, kauan ja kasvattaneet leivän suurperheilleen omassa maassaan. Kuinkahan tuon kotimaisen ruoan jatkossa käy?

Jätä kommentti

*