suomalainen kulttuuri rapautuu

Ajatus- ja oppisuuntien valtavirta Suomessa - Väinölässä

28.2. on oikeastaan suomalaisuuden tärkein päivä;

saattaisi sanoa, vaikka suomalainen kulttuuri on oikeastaan ylivoimainen määriteltävä. Jäljempänä kuitenkin muutama rivi. Päivä on myös Kalevalan päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi. Kenties harva meistä on lukenut Kalevalan kokonaan, tai vanhan suomalaisten  kulttuurin syrjäyttäneen Raamatun?

Kalevalan runot on tehty kalevalaiseen runomittaan. Ilmaissanakirjaan joku on poiminut, että Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu ja joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itse muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita.

Kun eräs tietokirjailija todistelee teoksessaan oluen vanhuutta Suomessa Kalevala-maininnoilla, teksti ontuu – Kalevala on sepitteellinen, eikä Raamatun tavoin historiallinen, että olisi kirjoitettu muistiin tapahtumien aikaan (onko Raamattukaan, on pohdittu hyllymetrien määrin).

Miten uskonto syrjäytti suomalaisuuden

Ilmaissanakirjaan on poimittu, mikä lienee ollut tekstinä Lönnrotin sepitteitä, että Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Raamatun luomiskertomusta pidetään tunnettuna – Sana taitaa olla se alkulähde ..? Kalevalan tapahtumat päättyvät kristinuskon tuloon.

Kalevalainen kulttuuri alkoi ilmeisesti kadota Suomesta pakanallisena uskonnon myötä. Noidat poltettiin roviolla ja tuomittiin käräjillä harhaopeistaan.  Poimin netistä jostakin, että Kalevalassa ei käytetä nykysuomen vierasperäisiä kirjaimia b, c, d, f, q, w, x, z ja å.[Kivimäki, Petri: Kalevalasta puuttuu yhdeksän suomen aakkosta – edes d:tä ei löydy Yle.fi. 6.11.2013.]

Tässä tarkastelussa talonpoika Lalli on siis kansallissankari, joka legendan mukaan tappoi valloittajien johtajan, Rooman kirkon piispan. Hänen kaltaisiaan olisi ollut oltava enemmän, jotta silloiset suomalaiset heimot olisivat kyenneet puolustamaan alueitaan maahan tunkeutujia vastaan. Valtio keksittiin paljon myöhemmin, ja sen kansan yhtenäisyys, eikä viestinnästäkään ollut paljolti noihin aikoihin tietoa, jotta puolustusjoukot olisi saatu kokoon – jos heitä linnavuorilla olisi ollutkin sotajoukon verran.

Teemakuvaan piirustelin, että juutalaisten historia syrjäytti omamme – jo 1800-luvulla suomalaiset olivat viimeistään yhden ajatusmaailman siivittämiä. Samainen tietokirjailija kertoo, että kansalle oli vaikeaa hahmottaa esimerkiksi demokratia – että voiko muuta valtaa olla olemassakaan – varsinkaan heillä itsellään.

Maamme

kirjoja on julkaistu useita ja eri aikoihin. Topeliuksen lienee se alkuperäisin. Suomi kehittyi aikojen saatossa kielellisesti ja tavoiltaan – itsenäistyi tasavallaksi. Kaiketi tuo huippukohta oli jossakin hyvinvointivaltion kukoistuksen aikaan, tai ehkä ennen ruotsalaisten ja Rooman kirkon ristiretkiä, jos entisajan omaa kulttuuria pidetään aidoimpana suomalaisuutena, ehkä se on vasta edessä.

Kulttuurin rapautumisella viittaan kuitenkin esimerkiksi englantilaisten sanontojen ja maailmalta omaksutun yhtenäiskulttuurin käytäntöjen leviämistä – aivan samoin kuin meille vieras juutalaislähtöinen historia ja ns. uskonto korvasivat esi-isiemme tavat ja uskomukset, samalla tavoin vieraat kielelliset ja kulttuurilliset elementit korvaavat päivittäin jossakin yhtenäiskulttuurin vaiheessa meillä vallinneita tapoja ja kieltämme. Lainaa kulttuurimme lienee silti monessa kohdassaan ollut aiemminkin, ja kerrostumat entisestään vahventuneet, että kehitys on kehittynyt – ja kehittyy.


Luithan jo viimevuotisen postaukseni? Kalevala – EVVK ja silmäniskuhymiö (älä ota vakavasti) perässä


 

 

Kovin hyvänä katsauksena viittaamaani teosta ei voitane pitää, mutta mukavia ajatuksia siinä ale-kirjaksi kuitenkin on. Taloudessa suomalaiset eivät ole hyväksyneet esimerkiksi keynesiläistä lamasta selviytymisoppia, ei esimerkiksi nykyinen presidenttimmekään (vielä) – ja nuo uskonnon kahleet sekä monta muuta “tarinaa”, joiden todenperäisyyttä voi tietenkin pohtia kukin tykönään.

Viittaamani teoksen esittely esittely (Tommi Uschanov Miksi Suomi on Suomi)

Kommentit

  • Pauli Kivelä

    Mitä kulttuurista mutta kun “”koti, uskonto ja isänmaa “” rapautuu eduskunnan enemmistön voimalla, niin siitä pitää olla huolissaan, syystäkin.

    • Eino J. Pennanen

      kiitos oikeansuuntaisesta havainnosta
      Omistamamme toiminnot todella siirtyvät tai siirretään kuntien ja valtion liikelaitoksilta yksityiselle sektorille, eräiden toimintojen näyttäessä jäävän jopa harrastus- tai hyväntekeväisyyspohjalle. Kaiketi tämä koulutussäästöjen ja vastaavien ohella tarkoittaa tuota eurooppalaistyylistä yhtenäiskulttuuria – vapaata kilpailua ja markkinataloutta.
      Kuinka suomalaiset asiat järjestivät Väinölässä kalevalaiseen aikaan, on hieman hämärän peitossa. Jos oikein ymmärsin, esimerkiksi etelästä käytiin pohjoisen erämailla metsästämässä heimoittain ja kyläkunnittain, mikä tarkoittanee eräänlaista talkootyötä. Nilsiän Pisa esimerkiksi määrättiin maaoikeudessa joskus1400-luvulla hämäläisten ja karjalaisten nautintaoikeuksien rajapyykiksi raja- ja eräriitojen ratkaisuna.

      Nähdäkseni tuo yhteisvoima toimi aikoinaan myös silloisten heimojen etujen valvonnassa sodankäynnin taitojen perustana. Tästä sitten oltiin Ruotsin asevoimissa ja ruotuväkilaitoksessa, missä varakkaat ylläpitivät asevoimaa, ja kulkeuduttiin yleiseen asevelvollisuuteen.

      Se minkä puolesta ja minkä nimissä etuja ja omaa maataan puolustetaan, on tainnut vaihdella, mutta säilynyt vahvana yhteisenä tahtona kaikkina aikoina. Oma vapaus ja oma rauha ovat varmaankin aina olleet ne peruslähtökohdat – sortajiin on silti tullut tottua – muuttuvatko ne yhä enemmin markkinavoimiksi ja kasvottomiksi globaaleiksi tekijöiksi, on varmasti se valittavissa oleva suuntaus. Raha ja markkinatalous on uskonto sekin, ja koti monella vuokrattu tai velkarahalla, joten tekemistä ja puolustettavaa on aina riittämiin.

Jätä kommentti

*