Suomalainen työ työllistää

Mukavaa että nykyisin oikeusministeri voi olla itseoppinut. Sinänsä Sipilän hallitus on vapaa lakimiehistä. Aiemmin hallituksessa oikeusoppineita tuli olla kaksi. Neuvoja ja toiveita on toki runsaasti tarjolla.

Italiassa varatuomari Pekka Pinomaa odottaa markkinoiden toimivuutta parantavia uudistuksia, yleensäkin ketteryyttä ja kilpailun esteiden purkamista, jotta vienti saadaan vetämään ja saavutetaan hallitusohjelman 72 prosentin työllisyysaste ja 110 000 henkilön työllistymistavoite. Pinomaa otaksuu, että työehtosopimusjärjestelmän pelkistäminen hallituksen ohjauksessa vähentää työnantajien vaivannäköä ja lakimieskustannuksia (mielipide 12.7.). Sopimusten uudistaminen voisi olla myös paluu entiseen?

Äskettäin Taito Taskinen muistutti, että työnantajien keskusliitto hyväksyi työehtosopimukset sotavuosina. Tuon jälkeen on tehty laajat tulopoliittiset yhteiskuntasopimukset ja toimialojen ratkaisut. Työehdoista ja palkoista sopiminen on luonut vaurautta.

Työmarkkinoilla on edetty riitelyn ajoista yhteistyön kauteen. Presidentti K. J. Stählberg tahtoi 1920 luvulla, että työehtojen sopimislaki on perustuslain tasoinen. Sen tehokkaaksi tuleminen vei aikaa. Sinänsä työoikeus on vain pieni lakikirjan osa.

Kun taantuman aikana yleensä puretaan sääntelyä, mikä on hyvä lakien määrä ja kuka sen osaa arvioida? Aikoinaan juutalaisilla oli noin 600 määräystä. Monipuolistunut yhteiskunta on luonut lukuisia standardeja, kaavoja, lakeja ja asetuksia. Lakien järjestelmää voi verrata ilmakehän kerroksiin, sfääreihin. Ylin kerros on kansainvälinen oikeus ja alin valtion. Eurooppalainen oikeus on varsin uusi. Sen pilvimassa on alkanut peittää taivaan. Vaikka hallittavaa on nyt entistä enemmän, tavoite on lainsäädännön samankaltaisuus unionissa.

Ulvilassa Antti Roine etsii myös uusia pelisääntöjä ihmistä varten kehitettävää yhteiskuntaa varten. Nykyisin pääasiassa investoidaan virtuaalisiin arvopapereihin, koska niiden tuotot ovat verovapaita. Roine ehdottaa valtion lainojen ja uuden rahan luomisen siirtoa keskuspankille. (SS 17.7.).
Mielestäni 1980-luvun pörssikupla johtui siitä että kauppaa käytiin samaan tapaan siemenpusseilla, ja porkkanat jäivät kasvattamatta.

Suomen perusongelma on, että ostamme ulkomaista, pääoma siirtyy veroparatiiseihin ja työ halpamaihin. Suomessa tehdään vielä jonkin verran leipää, paperia, laivoja ym. pientä, kaikki muu tuodaan ulkomailta. Myös lomamatkat vievät euroja ulos.

Yrittäjää on tuettava työllistämään. Yritys maksaa monelle

; esimerkkejä ovat toimitilavuokra, korot, toimiluvat, lämpö, siivous, sähkö, vesi, vartiointi, konsulttien palkkiot, raaka-aineet, kuljetukset, konevuokrat, tietokoneohjelmat, puhelinkulut, lisenssimaksut, markkinointi, verot, eläkemaksut, osingot sekä tilintarkastajien, kirjanpitäjän, oma ja työntekijän palkka.

Säästettävää on.

Eino J. Pennanen
Kuopio

Savon Sanomille 22.7.2015

VT Pinomaan kirjoitus on luettavissa alkuperäisenä Savon Sanomien verkkolehdessä:

  • http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/tyon-teettamisesta-ja-tekemisesta/2085717

    Mielipiteen osana olevaa kuvaa on “täydennetty” edellä kerrotun kaltaisella; sfääreillä ja työttömyyden / irtisanomisten lisäääntyessä “trendeillä”.
    Kuvatekstinä 12.7. oli: “Eri alojen lukuisat työehtosopimukset merkitsevät myös pykäläviidakkoa”

  • Jätä kommentti

    *