Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä, minkä juhlinnan aloitti Helsingin yliopiston savo-karjalainen osakunta ruhtinaskunnan aikana. Päivää vietetään kansalliseepokseksi nimetyn Elias Lönnrotin laatiman Kalevalan kunniaksi 28. helmikuuta. Päivä on virallinen liputuspäivä.

28.2. on oikeastaan suomalaisuuden tärkein päivä;

saattaisi sanoa, vaikka suomalainen kulttuuri on oikeastaan ylivoimainen määriteltävä. Jäljempänä kuitenkin muutama rivi. Päivä on siis myös Kalevalan päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi.

Kenties harva meistä on lukenut Kalevalan kokonaan, tai vanhan suomalaisten  kulttuurin syrjäyttäneen Raamatun?

Kalevalan runot on tehty ns. kalevalaiseen runomittaan. Ilmaissanakirjaan joku on poiminut, että

Kalevalan sisältämät runot eivät ole suoraan runonlaulajien laulamassa muodossa, vaan niitä on muokattu, niiden kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu ja joitakin osia runoista on siirretty toiseen paikkaan ja eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoillut itse muodostamaan yhtenäisiä juonikuvioita.

Niinpä niin; Kun eräs tietokirjailija todistelee teoksessaan oluen vanhuutta Suomessa Kalevala-maininnoilla, teksti ontuu – Kalevala on edelliseen lainaukseen viitaten sepitteellinen, eikä Raamatun tavoin historiallinen, että olisi kirjoitettu muistiin tapahtumien aikaan (onko Raamattukaan, on pohdittu hyllymetrien määrin).

Miten juutalaisperäinen uskonto syrjäytti suomalaisuuden?

Ilmaissanakirjaan on poimittu, mikä lienee ollut tekstinä Lönnrotin sepitteitä, että

Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Raamatun luomiskertomusta pidetään tässä tunnettuna – Sana taitaa olla sen alkulähde ..?

ja tunnetusti: Kalevalan tapahtumat päättyvät kristinuskon tuloon suomalaisten pariin.

Kalevalainen kulttuuri alkoi ilmeisesti kadota Suomesta pakanallisena uskonnon myötä.

• Noidat poltettiin roviolla ja tuomittiin käräjillä harhaopeistaan.
• Poimin netistä jostakin, että Kalevalassa ei käytetä nykysuomen vierasperäisiä kirjaimia b, c, d, f, q, w, x, z ja å.[Kivimäki, Petri: Kalevalasta puuttuu yhdeksän suomen aakkosta – edes d:tä ei löydy Yle.fi. 6.11.2013.]

Tässä tarkastelussa talonpoika Lalli on siis kansallissankari, joka legendan mukaan tappoi valloittajien johtajan, Rooman kirkon piispan. Niin: Hänen kaltaisiaan olisi ollut oltava enemmän, jotta silloiset suomalaiset heimot olisivat kyenneet puolustamaan alueitaan maahan tunkeutujia vastaan. (Valtio keksittiin paljon myöhemmin, ja sen kansan yhtenäisyys, eikä viestinnästäkään ollut paljolti noihin aikoihin tietoa, jotta puolustusjoukot olisi saatu kokoon – jos heitä linnavuorilla olisi ollutkin sotajoukon verran.)

Teemakuvaan piirustelin takavuosina, että juutalaisten historia syrjäytti omamme – jo 1800-luvulla suomalaiset olivat viimeistään yhden ajatusmaailman siivittämiä. Samainen tietokirjailija kertoo, että kansalle oli vaikeaa hahmottaa esimerkiksi demokratia – että voiko muuta valtaa olla olemassakaan – varsinkaan heillä itsellään. Liputuskuvan sijaan valitsin tähän postaukseeni yhdistelmän suomalaisuuden rapautumisajankohdista … väinölä-kuva on aiemmassa 28.2. postauksessani – se kiinnostikin monia.

Tässä kuvassa taasen Venäjän kaksipäinen kotka repii Suomen suuriruhtinaskunnan vaalimia (ruotsalaisperäisiä) lakejamme ( ja taustalla rapautumista edistävä unionin tunnus … ).

ja liput loppuun