Suomen puujalka lahoaa

Puuta tarvitaan teollisuudessamme. Omistaja tarvitsee rahaa.

Missäpä sitten hyvä raja tai sopiva puun hyödyntämismäärä? Miten ojitus vaikuttaa? Sotien jälkeen metsävarojen hyödyntäminen kehittyi ja kehittyy edelleen. Yleinen oikeus metsänomistajalla on saada metsistään tuottoa. Se on omaisuuden suojaa lainsäädännössä mutta myös luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelua – mikä jossakin määrin ajaa omistusoikeuden edelle – täällä on voitava elää jatkossakin – ilmasto muuttuu kaiken aikaa ihmisen toiminnan vuoksi (ja muutenkin).

Suomessa puuston määrä on 1920-luvulta 1,7-kertaistunut. Kertoo Luonnonvarakeskus Luke. Eniten on lisääntynyt männyn kokonaistilavuus, mutta myös kuusen, koivun ja muun lehtipuun tilavuus on suurempi kuin viime vuosisadan alussa.

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa aikasarjan Suomen metsien tilasta 1920-luvulta lähtien. Linkki Luke:n sivustolle jäljempänä.

 

Kuka tietää?

Asiantuntijoita on, ja heidän kantansa ratkaisee varmaankin se, kuka maksaa palkan. Jokaisen on siis hieman itse pohdittava asiaa. Kuinka hyvin mielipiteen vaikutus iskee omaan mielipiteeseeni? Ratkaisevasti, koska harva meistä on luonnon asiantuntija, samoilija ja harrastelija – diletantti.

Metsää hoidetaan, jotta se tuottaisi omistajalleen ja yhteiskunnalle taloudellista hyötyä ja jäisi arvokkaana jälkipolvien hyödynnettäväksi.

 Linkki Metsäkeskus

Metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmastonmuutosta. Metsäkatoon voidaan vaikuttaa vastuullisilla tuotantomenetelmillä ja kulutustamme kohtuullistamalla.

 

Täytyy silmäillä

Metsävarat

sivusto lähemminkin.

 

 

 

Jätä kommentti

*